Johtamisen kasvot

3 helmikuun, 2020 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Johtamisen kasvot

Käsikirjat ja johtamisen keskustelu tuntuvat yrittävän puristaa hyvää johtamista yleisiin malleihin, esimerkkeihin ja johtajan ominaisuuksiin.

Hyvä johtaja on kuuntelija, esimerkki, esillä ja aina ylivoimaisen tasavertainen.

Johtaminen on kuitenkin aina johtajassa kiinni. Johtamisessa näkyy yksilön persoona, taipumukset, kokemukset ja työhistoria. Henkilö voi oppia ja opetella hyväksi johtajaksi, mutta harva pääsee irti omista opeistaan. Tuskin on aidosti tarvettakaan. Johtaminen on oppia, mutta ennen kaikkea onnistuneen joukkueen rakentamista ja oikeiden johtajien löytämistä.

Jokainen johtaja kulkee mukanaan oma liitetiedosto. Toinen on kokenut organisaatioiden vetäjä, kolmas hyvä liikevaihdon kasvattaja ja neljäs aidoimmillaan ihmisten äärellä. Jokaisen johtavan profiilissa näkyy myös oma erikoisosaaminen, taidot, asenteet ja kokemus. Siksi johtaja ei ole yleiskäsite, eikä yleisoppi, vaan yksi osa hyvän johtamisen ketjua.

Hyvä johtaja on sopiva tilanteeseen, tarpeeseen, yhteisöön ja haasteeseen.

Syventävissä keskusteluissa omistajuudesta, johtamisesta ja vallan tasapainosta olen kuullut usein, että kokenut toimari ei välttämättä olekaan hyvä hallituksen puheenjohtaja tai että hyvistä hallituksen sparraajista ei tulisi ikänä kunnollista johtajaa organisaatiolle. Johtaminen on joukkuepeliä, jossa tarvitaan pelisilmää, osaajia ja onnistumisia.

Omistaja on pelinrakentaja. Omistaminen on omistautumista huomisen onnistumiselle. Tulosten tekeminen on joukkuepeli. Yksilöt onnistuvat kun yhteisö menestyy. Hyvä johtaja on puuttuva pala menestymisen ketjussa.

Johtamista on turha irroittaa johtajista. Johtajuus voi olla prosessi, mutta johtaminen lähtee aina ihmisestä. Tarvitaan yksilöitä, jotka täydentävät joukkuetta ja yhteisöjä, jotka oivaltavat yksilön arvon.

KIRJOITA KOMMENTTI

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.