Digitaalinen kunta

15 syyskuun, 2015 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Digitaalinen kunta

Digitaalisaation pitäisi olla sitä parempi uutinen, mitä pienempi ja etäisempi sijainti kunnalla on.

Verkko kun suosii selkeitä, teräviä, erottuvia ja näkyviä asioita. Pienen kunnan arvaisi olla helpompaa yhdistää joukkonsa ja rakentaa digitaalinen kunta verkossa.

Digitalisaatio pienentää sijainnin merkitystä innovaatiossa, päätöksenteossa, kaupassa, palveluissa ja asioinnissa. Seinäjoki on yhtä keskellä verkkoa kuin Kiina tai Yhdysvallat. Verkko mahdollistaa kaikille ketterän ja yhteisöllisen elämän verkossa.

Verkkoa ymmärretään Virossa, jossa tarjotaan jo paitsi virtuaalista E-kansalaisuutta, myös mahdollisuutta perustaa virolainen yritys verkossa. Täydellistä urbaaneille nomadeille sanon minä. Mitä väliä missä virastot sijaitsevat kunhan homma toimii?

Digiespoo on esimerkillinen hanke. Joukkoistetaan paljon ideoita digipalveluiden kehittämiseen ja jalostetaan niitä avoimesti asiantuntijoiden kanssa ennen kuin ryhdytään edessä pohtimaan niihin investoimista. Ei konsultointeja ja raskaita hankesuunnitelmia vaan ketterää yhdessä tekemistä ja asiantuntemusta yli rajojen. Mielenkiintoista nähdä jääkö toimintamalli pysyväksi osaksi innovoida Espoon palvelukulttuuria. Ainakin kaupunginjohtaja on sitoutunut.

Miten digitaalinen kunta rakennetaan verkossa? Ohessa lyhyt listaukseni, joka tähtää parempaan elämään missä tahansa kunnassa.

1. Tunnistetaan kunta heimona ja erityisenä paikkana elää ja yrittää. Luodaan kilpailustrategia, jossa määritellään millaisia kuntalaisia ja yrityksiä alueelle toivotaan. Kaikkea kaikille ei ole mitään kenellekään. Valitaan rohkea tapa erottua ja rakennetaan vahvuuksille – luodaan avokeittiö jossa kuntalaiset pääsevät mukaan kunnan kilpailustrategian rakentamiseen.
2. Lisätään läpinäkyvyyttä. Julkaistaan livenä ja mahdollisimman paljon. Avoimuus, läpinäkyvyys ja mahdollisuus vuorovaikuttaa lisää kuntalaisten ja muiden kiinnostusta osallistua kunnan kehittämiseen. Kun asioista tulee itselle omia ja kiinnostavia, kynnys osallistua laskee olennaisesti. Kuntalaiset muodostavat valtavan parviälyn, joka on taatusti yksittäistä konsulttia tai virkamiestä viisaampi.
3. Palvellaan verkossa. Rakennetaan lupapiste.fi -tyyppisiä palveluita yhdessä muiden kuntien kanssa. Muitakin esimerkkejä riittää. Viedään rohkeasti palveluita digiaikaan ja vaaditaan rohkeasti Espoon tapaan toimittajia todentamaan investointien kannattavuus ja kustannussäästöt.
4. Rakennetaan kunnalle digitaalinen markkinointi- ja asiakaspalvelustrategia. Matkailijat, mahdolliset uudet kuntalaiset ja yritykset kaipaavat palvelua sieltä mistä sitä helpoiten saa. Miksi kunta ei rakentaisi asiakaspalvelua ja erottuvaa markkinointia yli rajojen verkossa? Olisipa kiva keskustella Hämeenlinnan kanssa sinne muuttamisesta tai yrittämisen mahdollisuuksista. Polttakaa ne markkinointiesitteenne ihan siellä missä haluatte.
5. Innovoidaan yli rajojen. Hyvä ideat lähtevät olemassa olevien voimavarojen ja potentiaalin tunnistamisesta. Mitä kunnassa osataan? Millaista rakennuskantaa siellä on ja millainen osaaminen saattaisi saapua paikkakunnalle? Pohjanmaalla voi entisöidä, uudistaa ja rakentaa jenkkiautoja ihan yhtä hyvin kuin Arkansassakin. Markkinat ovat globaaleja hyvälle ja erottuvalle osaamiselle. Ei erikoistuminen katso postinumeroa vaan osaamista, uskallusta ja ymmärrystä paremmasta.

On hienoa päästä mukaan keskustelemaan julkishallinnon kanssa digitaalisten palveluiden ja demokratian mahdollisuuksista. Pelottavaa on se, kuinka jumissa ja epäuskoisesti asiaan tunnutaan osassa maata suhtauduttavan.

Ei kaupungin tehtävää voi määritellä sen lainmukaisella asemalla, vaan ymmärtää sitä heimona ja yhteisönä, joka luo kulttuuria ja osaamista yli rajojen.

Digitalisaatiossa on turha vedota varojen puutteeseen kun innovaatioiden, palvelujen ja osaamisen rakentaminen voidaan luoda yhdessä yli rajojen synnyttäen paljon enemmän, parempaa ja vähemmällä.

Puhun tiistaina 15.9. 2015 Lupapisteen –tapahtumassa Helsingissä ja torstaina 17.9. Finnet -päivillä Kajaanissa.

KIRJOITA KOMMENTTI

Kaj-Erik Bergholm
2015-09-16 14:36:49

Olen kannattanut tällaista hallintoperiaatetta jo vuosikymmeniä, mutta tämän kuukauden tosielämässä juuri viranhaltijoiden vainoharhaisuus ja digi-median käytön välttely pelkästään estää kehittymisen, jota yritykset ja yksityiset haluavat käyttää. Viranomaiset vaativat edelleen yksityisiltä ihmisiltä alkuperäisiä paperisia pankkitili- ja asiakirjadokumentteja mielivaltaiselta vuosimäärältä, riippuen missä virastokerroksessa asioi. Sähköpostissa annettava informaatio alibeineen on oltava e-mailin lukutekstialueella, koska kaikki liitteet tuhotaan esimiesten määräyksellä heti tarkoituksellisesti niitä avaamatta, tietoturvaan vedoten. Tämän vuoksi sähköpostia ei voi käyttää, koska kirjoitettua tekstiä ei voi mitenkään todistaa viranhaltijan uskottavaksi. - Ennen kuin enemmän julistatte tällaista otsikoinnin mukaista utopistista liturgiaa suomalaisessa julkisuudessa, niin pyydän puuttumaan heti etenkin matalan tason viranhaltijoiden todellisiin digiviestintätaitoihin ja kykyyn kirjoittaa oikeaa suomen kieltä. Elävästä elämästä erkaantuneet pönöttäjät on oikeasti poistettava nopeasti suojatyöviroistaan esimiehineen, tai tekemänne hyvän asian esitelmöinti ei tuota muuta tulosta kuin luentokorvauksenne. Siinä hieman mietittävää työmotivaatiostanne, aivan ystävällisessä mielessä. Ihmettelen edelleen menneiden demari-, keskusta- ja kokoomus-hallitusten nolla-aikaansaannoksia satoja miljoonia vuosittain maksaneissa päättymättömissä tietojärjestelmäinvestoinneissa, koska mitään viranhaltijan toimia digitaalisaation käyttöönottoon ohjaavaa ei uudistetussa hallintolaissakaan näy, vaan asioiden hoitotapaa voi edelleen tulkinnanvaraisesti harkita kansalaisen ja yhteiskunnan kannalta kalliilla ja aikaavievällä haitallisella tavalla. - Digitaalisen informaation täydellinen palomuuri on ehdottomasti viranhaltija, ei ympäröivä yhteiskunta.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.