Tuomo Sihvola: Tappajan vaistot ilman tappajan sielua

14 huhtikuun, 2013 | Kasvu | Ville Tolvanen

Tuomo Sihvola: Tappajan vaistot ilman tappajan sielua

Voisimmeko kompata toisiamme?

Tapasin Villen ja vaihdoimme kuulumisia. Keskustelut olivat ns. elossa, maailmaa syleileviä ja mukavasti vähän sieluakin tutkailevia. Eli siis innostavia kuten Villen kanssa aina. Kuitenkin lopuksi ilmaan jäi Villen toteamus: “Tuomo, kirjoita tuska ulos. Jos et kirjoita, minä kirjoitan sinusta. OK ilman nimeä mutta kuitenkin.”. Vaihtoehtoina ovat nyt siis joko kirjoittaa itse tai se, että Ville kirjoittaa jotain kohta viisikymppisen diplomi-insinöörin tuskan todellisista taustoista. “Turvallisuussyistä” valitsen ensimmäisen, koska uskon pystyväni uuttamaan tuskasta mielestäni pari ihan relevanttia kysymystä. Nämä lopuksi, mutta ensin tuska pois ja taustaksi kuten Ville kehotti.

Olemme viimeisen vuoden rakentaneet ja koestaneet kolmen hengen porukalla mainonnan tarvelähtöiseksi kääntävää, harrastuksiin keskittyvää sisältöpalvelua, jonka kauniina ajatuksena on tukea erityisesti kivijalan kauppojen markkinointia verkossa. “Kolmen hengen porukalla. Just.” kuluu tänne asti viitsineiden päässä. Haastettahan tuossa olisi ollut ns. riittävästi hieman isommallekin yritykselle, mutta sydän nyt vaan sanoi, että yritetään nyt. Ei lähtenyt. Aiemmin olen ollut yrittämässä kahden hengen voimin saada alkuun vanhusten, yksin työskentelijöiden ja luonnossa yksin liikkujien paikkatiedon lähettävän hälytysrannekkeen kehittämistä. Novelty ja markkina sille tunnustettiin, mutta ns. instanssien rahat olivat jo kiinni vanhan lähestymistavan iteraatioissa. Nyt sen kaltaisen tuotteen näköjään juuri toi markkinoille The Civil Rights Defenders (CRD) -ryhmä – keskeinen oivallus siitä miten vältetään turha akun virran syöminen on sama.

Tämän tiedän kuulostavan todella pollevalta, mutta nykyisen Androidin kaikin puolin aika lailla yksi yhteen kaltainen käyttökokemus ja -liittymä ideoitiin neljän hengen tiimillä vuonna 2005 WidSets nimisessä mobiili-palvelussa. Markkinoille palvelu saatiin aivan loistavalla laajennetulla tiimillä Java sovelluksena kaikille puhelimille. Palvelusta olisi tullut suoraan myös melkoisen etulinjan mobiilikäyttöliittymä applikaatioineen, applikaatiokauppoineen ja push notifikaatioineen. Suht’ merkittävästä käyttäjäkunnasta huolimatta Nokialla ei ollut tarvetta (tilaa) palvelulle eikä myöskään nälkää hakea silloin mahtavan Nokian S60:n tilalle mitään.

Tunnustan julkisesti jomotuksen olevan edelleen niin paha, että on pakko todeta jääneensä jossain määrin menneeseen kiinni. Suurin piirtein samaisella pienellä ydinjoukolla työstimme ennen WidSetsiä älypuhelimen kaveriksi iPODin “tappajaa”. Ei tullut konseptista tappajaa mutta kuollut kyllä, viime metreillä. Aiheesta eli ei jomota erityisesti ja monenlaista oppia tuli roppakaupalla. 2008 yritimme kaverin kanssa aloittaa klassisen musiikin pelastamisen Internetissä nykyisestä (anteeksi) kevyen musiikin ehdoilla tehdystä kaaoksesta. Laajasti esiteltiin ideaa ja keskusteltiin sekä todettiin se tarpeelliseksi kaikkien mielestä. Mutta ei se sitten ollut kenellekään riittävän tarpeellinen. Paitsi edelleen klassisen musiikin kuuntelijoille – siinä muuten olisi edelleenkin niin makoisa hedelmä poimittavaksi. Ja juu, olisi siinä markkina – maksukykyisiä ja oikeasti maksuhaluisia ihmisiä, jotka olisivat valmiita mm. ostamaan samat kappaleet moneen kertaan eri esityksinä jos vaan löytäisivät niitä ja ovat valmiita kuuntelemaan kappaleet livenä muidenkin kuin alkuperäisesittäjien versioina. Selvästi kova jomotus päällä tästä.

Tuskat summaten totean, että aika paljon erilaisia ideoita on tullut yritettyä ja aina epäonnistuttua. Syy on ollut ilman muuta omissa puutteissa ja väärissä tavoissa toimia sekä ajoituksessa. Ja ei voi muuta kuin vain todeta kaiken evidenssin osoittavan, että en ole ajatuksen jonkin asteisesta lentämisestä ja kokemuksestani huolimatta oikea ihminen yrittämään. Tämä on tuskallista myöntää.

Erittäin hyvä ystäväni, ympäri maailmaa töissä kiertänyt, mielestäni vähintäänkin vahvasti nerahtava Väisäsen Pasi totesi ongelman olevan siinä, että meissä molemmissa on annos tappajan vaistoa muttei tappajan sielua. Ostan tämän ajatuksen. Itse asiassa tunnen ison nivaskan kavereita, jotka niputtaisin samaan luokitukseen. Osuvia oivalluksia ja ideoita piisaa, esiintyäkin ja myydäkin osataan, mutta se kyky sekä halu “tappaa” puuttuu. Me tarvitsisimme mukaan niitä “tappajia” jotka vievät homman muodossa tai toisessa läpi ulkopuolisen epäuskon suon.

Nyt niitä kysymyksiä…

Onko niin, että pienen kokomme ja kansanluonteemme takia juuri meillä Suomessa ideoitten ja niiden läpi runnomiseen tarvittavien “tappajan sieluisten” suhdeluku ei ole kohdallaan? Jos näin, niin voisimmeko pärjätä paremmin uuden keksimisen ja tuotteistamisen markkinoilla, jos etsisimme myös aidosti uudenlaisia tapoja toimia uuden liiketoiminnan etsimisen alkuvaiheissa, emmekä pelkästään kopioisi toimintamallia muualta? Voisimmeko saada kilpailuetua, jos myös monenlaista kokeneille mutta “nimettömille” tekijöille olisi olemassa yrittämisen ilmasto, missä et lähtökohtaisesti ole DOA liiketoiminta-ideoitten kanssa?

(Isossa) Maailmassa itse ideoilla todellakin on arvoa, näin uskon. Maassa, jossa uskon olevan liian vähän “tappajan sieluisia” ja kauniisti sanoen tietynlainen ilmapiiri suhteessa ideoihin, “pelkkä tiimi ratkaisee – ideoilla ei ole mitään väliä“-messu rasittaa, ei rakenna. “Ihan hyvä idea mutta onko teillä todisteita, että pystytte eksekuuttaamaan?”-messu on ymmärrettävä, mutta ei rakentava.

Tehdään yhdessä enemmän toisiamme kompaten ja vähemmän kampaten kiinnostavia juttuja eteenpäin,

Tuomo

ps. Samsung rekrytoi parhaillaan Suomeen seuraavasti: “The main purpose of the Outsourcing function is to identify and recommend new innovations for next generation mobile phones and tablets. The key function of the role is to ensure that Samsung Mobile secures innovative new mobile technologies from Europe prior to its competitors.”  Niin, kai se “tappajan sielu” voi olla yrityskin? Mutta kun sitä vaan jostain itsesuojeluvaisto syistä haluaisi, että sitä innovaatiota oikeasti skautattaisiin tänne prior to foreign competitors…

KIRJOITA KOMMENTTI

Harri K
2013-04-14 06:46:44

Hieno kirjoitus. Hieno siksi että ensinnäkin se tuntuu rehelliseltä. Ja toisekseen, ja kumma kyllä, se koskettaa omaa tilannettani aika syvältä. Itse asiassa kirjoitus antaa mulle vihdoinkin ymmärrystä siitä miksi omat tekemiseni ovat useasti jääneet keskeneräisiksi ja loppuriveillä olen joutunut myöntämään että jotain puuttuu tästä yhtälöstä, en vain tiennyt mitä. Tämä kirjoitus, jos se ei nyt ole aivan suora vastaus kysymyksiini, niin ainakin se selvästi valoittaa asiaa. Kirjoitus on myöskin rohkea, koska siinä tulee tunnustettua monia asioita jotka varmaan ovat kipeitä kosketella ja myöntää. Toisaalta, jos ajattelen asiaa positiivisesti, vain rehellisesti tunnustamalla omat, oletetut tai todistetut heikkoudet, on henkilöllä todellinen mahdollisuus kehittyä ja päästä yli näiden haasteiden, ja Tuomo, yhdessä asiassa en voi olla kanssasi samaa mieltä; voit varmasti olla fantastinen yrittäjä, ja ainakin omasta puolestani haluan kannustaa sinua yrittämään edelleenkin.

Ok, oma tarinani meneekin hieman eri reittiä, eli taidanpa lähinnä olla se "tappaja". Ehkä luonteeni on aina ollut hieman opportunistinen, mutta kun parikymppisenä siirryin Atlantin toiselle puolelle, ja sain varsinaisesti ensimmäisen työpaikkani myynnissä, niin seuraavat noin kolme vuotta (jos todella haluat sisäistää jonkun kulttuurin ja hengittää sitä sydämmestä ja sielusta, niin sen se vie vähintään) oli meikäläiselle suht' kovaa aikaa. Ja äitiä tuli ikävä. Ajattelin jopa, että olisiko parempi pakata laukut, koska muutosprosessi vain oli niin rankkaa, ja siihen liittyi tietysti monia henkilökohtaisia haasteita. Mutta kun en nyt sattumalta ole helposti periksiantavaa sorttia, niin kaivoin vain kengän korot syvemmälle maahaan ja jatkoin eteenpäin. Silloisessa(-70 luvun alussa) USAssa ei ollut minkäänlaista yhteiskunnan puolesta järjestettyä suojaverkkoa, eli jos et onnistunut saamaan palkkaa syystä tai toisesta, et syönyt. Tämä asiahan on kehittänyt USAan aivan selvän alakulttuurin, missä ihmiset elävät siltojen alla, kerjäävät, jne. Onhan sitä täälläkin, mutta ei niin paljon kuin siellä.

Asiaa voi lähestyä tietysti monesta eri vinkkelistä, mutta myyntityö osoittautui todelliseksi hornankattilaksi. Siis tilanne oli, enemmän tai vähemmän, puhdasta sotaa. Tapa tai tule tapetuksi. Mitään peruspalkkoja ei ollut, itse asiassa vain sellainen mitä kutsuttiin nimellä "draw" mikä tarkoittaa sitä että jos myyntisi on tapahtunut varsinaisen palkanmaksu periodin ulkopuolella, oli mahdollisuus saada rahaa sitä myyntiä vastaan, mutta se otettaisiin pois sitten seuraavasta palkasta. Esimerkkinä voin kertoa erään tapauksen, eli kun sitten "vihreänä" aloitin, ja hermostuneena mutta samalla innostuneena odotin asiakasta saapuvan, halusinhan tietysti päästä kokeilemaan osaamistani. Ja niin sitten ovi kävikin, ja asiakas astui tiloihimme, aloitin hieman verkkaisen lähestymisen etuovelle, tietysti tarkoituksena mennä tervehtimään asiakasta, esittäytymään jne. Samalla aikaa kuitenkin, eräs toinen myyjä tuli takasivusta nopeaa vauhtia, ja käveli siten eteeni että hänen toinen jalkansa itse asiassa kamppasi minut ja tipahdin hetkeksi toiselle polvelleni. Ohimennessään hän pyysi anteeksi, mutta siirtyi suoraan kyseisen asiakkaan luokse, ojensi kätensä ja esittäytyi. Ja kaiken kukkuraksi, hän teki hyvät kaupat.

Samaisia esimerkkejä siltä "vihreältä" periodilta löytyy muitakin, joten syystäkin, silloin tämän maalaispojan maailma muuttui. (olen kyllä puhdasjalkainen helsinkiläinen mutta sehän ei riittänyt) Sisäistin silloin sen tosiasian että jos haluan pärjätä, en voi enää empiä. Kun potentiaalinen asiakas saapuu, ensimmäinen ja ainoa tavoite on olla se myyjä joka kättelee ja esittäytyy ensikisi, hinnalla millä hyvänsä. Tuote tai sen esittely, tai oliko tuote edes kelvollinen, sillä ei ollut siinä vaiheessa mitään merkitystä, vain sillä että sain asiakkaan haltuuni ensimmäisenä, vain se oli tärkeätä. Alku koettelemusten jälkeen, voin ilokseni todeta, että seuraavien vuosien aikana, olin harvoin kolmen parhaan myyjän ulkopuolella, ja useasti ensimmäinen. (myyjiä yleensä noin 20-25) ja tuotteet joita myin, olivat, ja ovat edelleenkin, yksi eniten kilpailluista tuoteryhmistä USAssa. Olin näissä tehtävissä noin kuutisen vuotta, jonka jälkeen siirryin myynnin johtoon. Kaikki hyviä myyjiä ei välttämättä oteta myynnin johtoon, mutta ilmeisesti oma "tappajan sieluni" ja vaistoni olivat sen verran kehittyneet että pääsin näin etenemään. Mutta huomatkaa, niinhän olin itsekin päättänyt, en hyväksyisi mitään vähempää.

No, onko asialla onnellinen loppu? Niinkin voisi sanoa, mutta ei ilman sivumainintoja, ja Tuomo, tässä jotain yllätyksellistä. Parin kymmenen vuoden jälkeen USAssa, tulin käymään Suomessa, ja niin siinä kävi että käyntini muuttui jäämiseksi. Päätös mitä en ole katunut, asiassa mukana myös 15 vuotias poikani, ja hänestä olen kovin ylpeä. Pääasiassa olen vetänyt muutamia yrityksiä, keskeisin alueeni on aina ollut myynnin kehittäminen, viimeisin oli yritys joka aloitti nollasta, kipusimme oman sektorimme kakkoseksi noin 20M liikevaihdolla, ja voin vakuuttaa, siinä ei olisi onnistuttu ilman "tappajan vaistoa".

Mutta, ja tässä se yllätys, olen myös valmentanut monia myyjiä ja myyntipäälliköitä Suomessa, kouluttanut heille ns. systeemi tai järjestelmä myyntiä(tehokas vaihtoehto perinteisiin malleihin nähden) ja kas kas, kun olen yrittänyt kasvattaa, ehdottaa, jopa pakottaa kyseisiä asiakkaitani hakemaan sitä "tappajan vaistoa" itsestään, niin sepä ei onnistunutkaan! Siis on todistettavia tilanteita missä myyntiryhmän kaikki tunnusluvut paranivat aivan selvästi, mutta kun olin poistunut muihin projekteihin, niin samantein, myyntiryhmä, johto mukaanlukien, taantuivat takaisin entisiin tapoihinsa. Siis siitä huolimatta että heidän palkkansa parani, kuten myös muutkin luvut. Toisin sanoen fakta on tämä, toimimalla "tappajan vaiston" varassa ei välttämättä ole se paras tapa. Se toimii varsin hyvin esim., USAassa mutta ei välttämättä aina Suomessa ja hyvin yksinkertaisesti johtuu siitä että tosiasiassa, "tappajan vaiston" kehittäminen ei ole monelle kovinkaan mieluista puuhaa, ja toisaalta Suomessa, ainakin vielä, on mahdollisuus pärjätä ilmankin kyseistä vaistoa. Lopuksi on kuitenkin sanottava, olen myös valmentanut seillaisia henkilöitä Suomessa joilla on sitä "tappajan vaistoa" ja luonnollisesti yhteistyömme on toiminut hyvin ja tänä päivänä, he ovat yleensä parhaimpia tuloksia takovia myyjiä organisaatioissaan.

Tuomo, ehdotan että kehität "tappajan vaistoasi" älä emmi, vaan mene potentiaaliseen tilanteeseen käs ojossa ja ota asiakas haltuusi. Loppu hoituu itsekseen.(hmm... tai sinne päin) Toisaalta kuitenkin, ymmärrä asiakkaasi sielunmaailma, ja hyväksy se että ei kaikkien kohtaamisessa voi olla liian suorasukainen, asiat on tehtävä asiakkaan ehdoilla - sitten loppujen lopuksi kuitenkin - joten se jättää sinulle marginaalin toimia vaikket olisikaan mikään "tappaja" sieluinen henkilö. Good luck!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 09:07:26

Kiitos Harri hieno vastine! Kunnon dialogin kaltaisesti sinun kirjoituksesi valotti omaa ajatteluani eteenpäin... tuo "jos et myy, et syö"-reaaliteetti on puuttunut täysin korporaatin kasvatilta - pärjäämiseksi riitti, kun vain pätevoityi siinä, missä oli hyvä. Voisi siis itse asiassa sanoa, että olen vinoon kasvanut yrittämisen kannalta :) Täytyisi löytää sisältä se vinoonkasvaneen kasvatuslaitos ... mutta kun olisi vaan mukavaa kehitellä kaikenlaista. Kun kerran jättää mukavuusalueensa, ei sinne taida olla koskaan paluuta?Sniff.
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Katri Manninen
2013-04-14 08:07:28

Mä uskallan väittää että niitä tappajan vaistoisia on kyllä syntynyt tänne vuoden 1980 tienoilla. Nämä tyypit olivat vielä peruskoulussa kun lama tuli ja vei lupauksen ennalta-arvattavasta tulevaisuudesta.

Olen saanut seurata läheltä parin tällaisen tyypin toimintaa. Esimerkkinä Duudsonit jotka ovat tehneet omasta örväilystään huikean bisneksen.

Suosittelen lukemaan esim. Chris Guilleabeaun kirjan $100 Startup "lean startupin" aloittamisesta ennen seuraavaa yritystä: http://www.amazon.com/100-Startup-Reinvent-Living-Create/dp/0307951529/ref=la_B003G218QO_1_1?ie=UTF8&qid=1365919115&sr=1-1

Vaihtoehtoisesti Eric Riesin The Lean Startupista voisi olls hyötyä. en ole vielä sitä itse lukenut niin en voi kommentoida: http://www.amazon.com/Lean-Startup-Entrepreneurs-Continuous-Innovation/dp/0307887898/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1365919491&sr=1-1&keywords=Lean+startup

Seth Godinin The Icarus Deceptionin auttamaan ymmärtämään muuttuvaa bisnestä: http://www.amazon.com/Icarus-Deception-How-High-Will/dp/1591846072/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1365919382&sr=1-1&keywords=Icarus+Deception

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 10:02:36

Kiitos Katri... Toim. huom. kyllä täällä on Riesit luettu ;) Minimum viable product on se mitä pitää tehdä, mutta ei se sitten kyllä oikein täällä oikeasti riitä. Onkohan näin että melkoinen määrä Riesin lukeneista ei sitten kuitenkaan ole oikein sisäistänyt esim. tuom MVP:n konseptia?
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jukka Niemelä
2013-04-14 08:14:56

"Ala yrittäjäksi. Mulla on sulle niin paljon töitä, ettet tarvitse muita asiakkaita." Uskoin. Kahdeksan kuukauden jälkeen ei ollut yhtään asiakasta, koko maailma oli taantumassa ja minä olin sujuvasti jättänyt takuuvarman työpaikan taakseni. Selvisin siitäkin, en tosin ilman kolauksia. Opin aika paljon.

Yritin kaverini kanssa tuoda LED-loistevaloputkia Suomeen. Pari sähköturvallisuusjuttua jäi selvittämättä, ja hyvin alkanut myyntineuvottelu erittäin ison kauppakeskuksen parkkihallien valaisinten korvaamisesta karahti kiville. Rahaa ja aikaa meni. Kokemusta jäi. Nyt siellä parkkihallissa on jonkun muun LED-putket.

Yritin matkailuautovuokrausta. Kehitin konseptin, jota kokeneemmatkin taivastelivat huuli pyöreänä "nerokkaaksi". Siinä loppui usko omaan tuotteeseen. Jäi pöytälaatikkoon.

Tarinoita riittäisi. Minä olen sekä ideoija että kokeilija. Siksi saan aina turpaani. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Yrittäjävuosieni aikana minusta on kuitenkin tullut ylipäättäväinen paskiainen, ettei minua kukaan hullu ottaisi palkkatöihin. Saisin varmaan pörssiyhtiönkin polvilleen parissa päivässä - sen työntekijänä :D

Parasta koko yrittäjyyskeskustelussa tänä päivänä on, että suomalaiset ovat uskaltaneet alkaa avata suutaan ja kertoa julkisesti omista epäonnistumisistaan. Viisas ottaa neuvosta vaarin, eikä tee samoja virheitä. Rohkea ottaa yhteyttä ja kysyy neuvoja - ja jopa maksaa siitä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 09:25:45

Hyvä Jukka! Mä-hää tunnistan itsessäni lampaan ja sen, että jostain itsestään olisi allekirjoittaneenkin pakko löytää tuota oppimaasi ylipäättäväisyyttä messiin. Ainakin vähän :)
Vastauksesi herättää jatkamaan hieman toiseen suuntaan myös... yksilön kannalta arvokkaita asioita ovat elossa oleminen - siis myös henkisesti ja työssä -ja se, että syntyy muistoja ja oppia - myös työelämästä, Sen verran paljon elostamme on työaikaa. Eli siis tältä näkövinkkeliltä kaikki vahva kokemuksellisuus on voittoa ihmiselle yksilönä, ja voisi olla voittoa yhteisöllekin.
Ikävä kyllä tuntuu, että sitä omakokemuksellisuutta ja elossa oloa ei välttämättä arvosteta Suomessa aivan yhtä paljon kuin ehkä kannattaisi?
Voimia vääntöön Jukka!
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

miisamink
2013-04-14 08:42:01

Loistavaa Tuomo! Arvostan sitä että olet uskaltanut jakaa ns epäonnistumiset ('We win or we learn, we never loose!'). Se on harvinaista yleensäkin, erityisesti Suomessa mutta myös maailmalla.
Olen rakentanut yhden yrityksen (Deisgntoimisto TANGO), nyt olen mukana rakentamassa toista (Nordic Bakery Ltd) ja olen kuukausi sitten aloittanut ideoinnin kolmanteen (DrivenWoman.co.uk). Sekä tappajan vaistoa, että sielua on löytynyt kahteen ensimmäiseen, mutta kirjoituksesi oli ihana muistutus kokonaisuuden tärkeydestä, pelkkä kiukku (jota piisaa kyllä) ei riitä. DrivenWomanin (www.drivenwoman.co.uk) on tarkoitus 'kasvaa orgaanisesti markkinaan asiakkaan tarpeista lähtien'. Mutta tarvitaan myös resursseja (olisko 100k sopiva meille), oikea tiimi (kahden naisen tiimi on ihan ok.. mutta hei oikeesti!) ja prosesseja. Palatakseni Tuomo tuohon 'ideoijan sopivuuteen', tärkeäähän on tunnistaa omat vahvuudet ja sitten haalia ympärille ne loput oikeat henkilöt (vaikka se jolla on 'tappajan sielu') jotta homma rupeaa rokkaamaan. Minä en edes aio yrittää tätä seuraavaa savottaa yksin (meidän tapauksessa kaksin).

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 09:49:51

Parhautta Miisa :) Olen siis täysin samaa mieltä eli oikeitten ihmisten kombon löytäminen vaaditaan ilman muuta voittamiseksi. Mutta täällä juuri tämän pienuuden (about puolet Suur-Lontoon väkimäärästä balttiarallaa 300 000km2 alueella?) ja jonkimoisen yleisluonteemme (sorry: no ei tää nyt mikään ihmeellinen ole) takia minua askarruttaa tuo alun selviämisvaihe - kuten Kipptin herrat Lallo ja Saarinen asian ilmaisivat viisaasti: sakkaamisen välttäminen jatkuvasti. Myös alussa tai itse asiassa erityisesi alussa. Voisiko sitä valtiollisten instanssien tukea suunnata juuri siihen vaiheeseen missä tiimit eivät ole vielä kasassa? Vaikeaahan se on tietysti sekin ...
Todennäköisesti tämä on vaan turhaa nössöilyä - luonnonvalinta toimii, isossakin mittakaavassa. Pienet ympäristöt köyhtyvät, isot korjaavat parhaat saaliit. Resistance is useless ;)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Mikko Anttila
2013-04-14 09:26:25

Tästä aiheesta voisi järjestää oman seminaarin.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jukka Niemelä
2013-04-14 09:50:36

Mikko, olen täsmälleen samaa mieltä. Rohkaisisi niitäkin, jotka eivät vielä ole avanneet suutaan.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-14 09:52:12

hyvä idea. kuka hoitaa?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Mika Mäkeläinen
2013-04-14 20:41:09

Asiaa sivutaan varmasti Taivas + helvetin julkkareissa 21.5 Savoy teatterissa ja seuraavan päivän Doday miniseminaareissa. Voisiko Ville laittaa verkostolleen kutsua 21.5 Savoy tilaisuuteen jos toimitan pohjan?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-15 04:39:11

Ehdottomasti kyllä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-15 05:07:28

Vastaus on siis kyllä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-14 09:50:46

Kyllä. V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 10:06:43

Olisko tämä nyt täysin latteaa ajatella että TEKES olisi oikea konteksti pohtia miten esim. alkuvaihetta voitaisiin jeesata paremmin ja miten opittaisiin kollektiivisesti paremmin koetusta?
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jutta Olli (@JuttaO)
2013-04-14 09:40:11

Ymmärrän että kyseessä on liikemaailma ja ideoiden myynti on isossa osassa mutta tämän kirjoituksen taustalla,oman fiilikseni pohjalta,on mies joka on niin symppis että onko se niin paha jos se sielu ei olekaan tappajan ...

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Riikka
2013-04-14 10:01:14

Jutta, my thoughts exactly :)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 10:21:55

Kiitos :) Oikeastihan olen itsekeskeinen laiska psykopaatti kerjäämässä huomiota? No psykopaattia en itsessäni tunnista, mutta oli mielenkiintoista pohtia kirjoittamisen yhteydessä omia motivaatiota tähän juttuun. Huomio kiinnostaa? Ihan oikeasti ei isommalti kiinnosta. Aidosti ihmetyttää miksemme ole mielestäni loistavilla eri porukoilla onnistuneet? Onko se ollut vain sattumaa vai systematiikkaa? Kyllä mietityttää, kovasti. Haluaisin löytää jonkun klasarista innostuneen koodarin ja rahaihmisen yhteiselle pelastusmissiolle? Juu kyllä ehdottomasti :D
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Riikka
2013-04-14 09:58:59

Hieno kirjoitus, Tuomo! Olen niin samaa mieltä, että Suomessa on aivan mielettömiä, mahtavia tuotelähtöjä. Kun tuolla messuilla käy, ei voi kun ihmetellä, että miksi nämä on vielä täällä? Miksei ne ole jo kaukana? Onko kyse siitä, että aluksi ei uskalleta ottaa tarpeeksi riskiä, panostaa ja uskoa siihen omaan juttuun? Asun itse Ruotsissa, ja täällä saadaan jostain syystä aika pienetkin ideat lentämään, jotenkin kummasti. Ne brändätään ekaksi, tuntuu välillä, että siitä lähdetään liikkeelle. Samalla kaverit ja tutut ja yhteistyökumppanit tsemppaa ja kannustaa, myy sun tuotetta ilman katetta, ne kertoo siitä kavereille ja sukulaisille ilman sitä kuuluisaa suomalaista myötähäpeää (josta onneksi todella monet mun kavereista ei kärsi ;)), ja keksii sun kanssa tapoja, millä asiaa voisi edistää. Tekemisessä on joku sellainen lapsenomainen innostus, uskalletaan katsoa tarpeeksi kauas ja tarpeeksi isosti ehkä. En tiedä siitä killer instinctistä - multa se puuttuu ihan kokonaan, ja jäin ilman sitä kilpailugeeniäkin, kun niitä jaettiin. Mulla olisi paha mieli kokoajan, jos yrittäisin 'voittaa' jonkun kokoajan, itsessäni on ihan tarpeeksi tekemistä. Tämän kokoisessa maassa pitäisi tehdä yhteistyötä todella monella rintamalla, eikä vaan kilpailla. Siinä häviää kaikki. Itsekään en tiedä, mihin tää oma pikkubisnekseni yltää, ja yltääkö laisinkaan sellaiseksi liiketoiminnaksi, että kannattaa jatkaa. Resurssit on rajalliset, tämänhetkinen kohdemarkkina ehkä liian pieni. Ehkä jossain vaiheessa on parempi mennä takaisin palkkatyöhön vetämään vaikka verkkopalveluprojekteja. Mutta kumminkin se pilke silmäkulmassa - mä uskalsin! Tsemppiä sinne ja mukavaa sunnuntaita!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jussi Koivusaari
2013-04-14 10:18:38

Itselleni ja uskoisin että monelle yrittäjälle avun pyytäminen on erittäin vaikeaa. En tarkoita hädän hetkeä vaan liiketoiminnan alkuvaihetta. Riikan terveiset Ruotsista herättivät. Joukossa on voimaa ja palvelusten verkostosta syntyy itseään vahvistava voima. Kerään rohkeutta seuraavaa vetoa varten. Tehdään se sitten Ruotsin malliin. Palveluksen pyytäminen on vaikeaa, mutta antaminen ihan helvetin palkitsevaa. Kiitos Tuomo!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 10:36:24

Kiitos Jussi nuo ovat totta... helposti itse ajattelee että "totta kai osaan pyytää apua" ja tekeekin niin, mutta turhan monesti itse asiassa omat putket ovat olleet tukossa apua saadessaan (I am hearing but not listening). Kiitos vaan kaikille jotka sitä yrittivät taas antaa :)
Ja kyllä on ollut hemmetin hienoa aina kun on saanut jeesata muita.
Masentavaa tunnustaa omakohtaisesti, että edelleen puhuminen on helpompaa kuin kuuntelu.
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 10:29:05

Way to go Riikka ...tai siis Heja Riikka! Meillä on nimenomaan tuo sama "Uskallettiinpas"-fiilis tästä viimeisestä rundista. Hieno fiilis.
Jotenkin voisi yrittää uuttaa tuosta lahden toisenpuolen touhusta taikajuomaa Suomeenkin? (Oisko niin että Aalto yliopiston Start-up hommissa sitä on asenne mielessä tehtykin?)
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Janne Nyyssonen
2013-04-14 14:11:01

Hienoa Tuomo! Omaan sisinpään katsominen, omien virheiden ja vajavaisuuksien myöntäminen vie kasvun tielle. Jos näitä asioita ei myönnä itselleen tai suostu edes pohtimaan, kuinka voi olettaa, että mikään muuttuisi? Kuten Albert Einstein sanoi. "Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia." Oppiminen on välillä tuskastuttavan hidasta, oppirahat kalliita, mutta ne on maksettava. Itse olen tehnyt varmaan 50 liiketoimitasuunnitelmaa. Osa hyviä, osa huonoja paljon siltä väliltä. Kerran vain löytyi niin paljon rohkeutta, että asia eteni. Hyvä idea, TEKES kiinnostunut rahoittamaan. Kaikki sanoi, että hyvä idea, mutta toisen osakkaan peräydyttyä kalkkiviivoilla kaatui hanke. Rohkeus on jännä asia. Yrittäjäksi haluavana on vaan jossain vaiheessa pakko myöntää, että kaikkea ei tiedä ja ottaa tohkeasti sen ensimmäisen askeleen kohti suurta tuntematonta.

Riikka on täysin oikeassa ja hienoa, miten saadaan näkykökulmaa yrittäjyyteen naapurista, jossa asiat tuntuu olevan todella toisella tolalla. Brändäys + yhteistyö + ristiinmyynti + yhteistyö = menestys. Miten tätä kaavaa päästään Suomessa toteuttamaan? Tunnen paljon yrittäjiä. Kaikille tuntuu olevan sama ongelma, mitä täälläkin on käyty läpi. Ei uskalleta pyytää apua, ei oikein kysytä voidaanko tehdä yhteistyötä, saati, että naapuria autettaisiin ideoimalla yhdessä.

Kuten Mikko ehdotti, seminaari olisi hyvä aloitus. Yrittäjien ideointi tapaamiset siitä jatkona. Verkostoitumista, verkostoitumista.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 16:49:41

Kiitos Janne! Tsemiä! Seminaarissa nähdään? :)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Pekka Tuominen
2013-04-14 11:22:33

Hieno ja rehellinen kirjoitus! Ja upeita kommentteja, parasta sunnuntai lukemista.

Itselläni ei ole kuin pari vuotta yrittämistä takana, henkisesti yrittäjänä koko elämä. Visio on ollut suhteellisen selkeä ajatuksissa, kiteytystä on ollut vaikea saada paperille. Taloushallinnon osaaminen vähintääkin surkealla tasolla, katelaskeminen riittävällä tasolla.

Se mikä minua on vienyt eteenpäin on ollut "Just Do It" asenne ja meininki. Strateginen pohdinta tuntuu vieraalta (lue vaikealta) siksi on tullut tehtyä paljon asioita, tavattua paljon ihmisiä, saatu paljon pieniä kokemuksen rippeitä.

Jotenkin tuntuu, että välillä hierotaan ja viilataan liikaa. Pitäisi uskaltaa pyytää neuvoa ja apua, sitten vaan tekemään.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 16:54:12

Thanks! Kuulostaa oikealta tekemisen meinigiltä. "Just do it.... again" meininkiä. Voimia matkaan!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Pasi
2013-04-14 12:46:33

Miksi Tolvanen saa aina parhaimmat? Tuomo on ihan paras! Itseasiassa Tuomo on vielä Parempi:)

Kun luin tuota tätä juttua ja syvennyin loistavaakin loistavampiin kommentteihin, en voinut muuta kuin hymyillä. Upeaa!

MUTTA. Talkootyö on kuollut!

Miksi kukaan ei kysynyt mikä Tuomon ja kavereiden viimeisin innovaatio oikeasti on? Miksi kukaan ei kysynyt voisiko heitä jotenkin auttaa, saati sitä, mitä jeesiä heidän eteenpäin pääsynsä oikeasti vaatisi? Tai, että olisiko sen rahan lisäksi jotain muuta, jonka avulla heitä voisi auttaa eteenpäin ja onnistumaan?

Anything? Anybody? Talkootyö on kuollut!

Silti. Kun luin kommenttejanne sydävereni läikähti. Onko kenenkään teidän sanojenne takana myös tekoja, uskallatteko käyttää omaa osaamistanne ja verkostojanne, jeesaatteko koskaan muita ihmisiä "ihan vaan koska osaatte"? Can you deliver?

Ketä kiinnostaa uusasiakashankinta? Kuka kaipaisi uusia liidejä? Tuomon ja kavereiden ratkaisussa on tappaja-ainesta ja -vaistoa! Se ratkaiseen enemmän ongelmia, kuin se aiheuttaa ja kaikkein arvokkainta siinä on se, että sen avulla saa valmiiksi lämmitettyä liidejä!!

Täältä voi lukea briiffin: http://goo.gl/TCMIT

Sitten kännykkä tai tabletti pystyasentoon ja livenä yksi kuuma linja, josta löytyy myös Ville Tolvanen: http://adaptamag.com/page/suomisankareita-paxismaan

Antakaa Tuomolle palautetta! Kysykää, jollette tajua tai tiedä. Ideoikaa, ihmetelkää ja innostukaa! Jakakaa tämä eteenpäin omaan verkostoonne. Ehkä joku teistä tuntee jonkun, joka tuntee sen oikean kohteen...jakaminen ei ole keneltäkään pois. Sharing is caring!

Aurinkoa ja upeaa uutta viikkoa! Tsemppiä Sir Tuomo!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Pekka Tuominen
2013-04-14 15:31:11

Hyvä kommentti. Perustin takapirun viime vuonna LinkedIniin ja takaa-ajatuksena nimen omaan auttaminen pyyteettömästi eli talkootyö: http://www.linkedin.com/groups/Takapiru-auta-ja-tule-autetuksi-4497140?gid=4497140&mostPopular=&trk=tyah

Aika vähän on vielä ollut caseja, mutta sitäkin laadukkaampia.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 16:41:40

Pasi perrr.... mutta kiitos uskomisesta silloinkin kun oma usko on jo hävinnyt :) Ei muuten sitten oikeasti ollut maksettu mainos tämä. (tämä Pasi ei ole muuten jutussa mainittu Hra Väisänen).

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Pasi (@Paxismaan)
2013-04-14 16:59:26

Täysin ansaittua mainontaa. Ottaa tuon some-ruotsalaisen -mallin taustalle, sekä pikkaisen sisua ja oikeita kavereita ja tällä pääsee kuuhun. Ja takaisin:)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Otto Pulkkinen
2013-04-14 13:03:44

"Tuskat summaten totean, että aika paljon erilaisia ideoita on tullut yritettyä ja aina epäonnistuttua. Syy on ollut ilman muuta omissa puutteissa ja väärissä tavoissa toimia sekä ajoituksessa. Ja ei voi muuta kuin vain todeta kaiken evidenssin osoittavan, että en ole ajatuksen jonkin asteisesta lentämisestä ja kokemuksestani huolimatta oikea ihminen yrittämään. Tämä on tuskallista myöntää."

Tästä eri mieltä: maailma palkitsee paljon epäjohdonmukaisemmin kuin luulisimme. Eri lähteiden mukaan startuppien onnistumistodennäköisyys on jossain 10-20% välillä (IT:ssä varmaan tuolla alemmassa päädyssä), mutta kokemus vie eteenpäin.

Jos oikeasti haluat, jatka ihmeessä. Onnistumiseen ei ole mitään ylipääsemätöntä estettä. Sulla on loistava innovaattorin CV.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 16:43:57

Otolta asiaa kuten aina :) Jatketaan asiaa sulkiksen ja lounaan parissa ...

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Anssi Mustonen (@AnssiMustOne)
2013-04-14 13:04:46

Erittäin hyvä idea ja todella tarpeellinen! juuri tätä kirjotuksen haastetta saanut nähdä, ihan omalla kohdallakin todistaa ihan liikaa. Luovilla aloilla ainakin törmää tähän kokoajan. Ideoita ja tapaajavaistoa löytyy uskomaton määrä mutta kyky viedä ne maaliin puuttuu!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 16:58:28

Anssi - sama kokemus digipuolen tekemisestä. Tarvittaisiinkos me itse asiassa joku avoimen yliopiston tms. "Läpi harmaan kiven"-kurssi saataville kaikille halukkaille. Vai pehmustettuja kypäriä toistuvaa pään seinään hakkaamista varten? sorry huono.
Tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-14 14:22:08

On pakko vielä puuttua asiaan, luen kommentit ja kaikissa on paljon hyvää. Kokemuksia ja ehdotuksia, esim kirjojen osalta. Seth Godin on eräs parhaita käytännön ajattelijoita, todellakin, suosittelen kyllä hänen kirjallisuuttaan täysin sydämmin. Ja tietysti on monta muutakin, lista on aika pitkä, itse asiassa - jos joku on kiinnostunut voisin tehdä sellaisen listan, mutta luulen että suuri osa lukijoista on jo tietoinen näistä henkilöistä. Mutta, se mikä valitettavasti paistaa läpi kaikissa kirjoituksissa, tavalla tai toisella, tulee esille Tuomon vastauksesta. Kun olette kaikki kasvaneet suhteellisen turvallisessa ympäristössä, on erittäin vaikeata kuvitella sitä tilannetta että jos et myy, et syö! Vaikka kuinka yrittäisi. Olen tämän asian kokenut monen valmennus tehtävän kautta, Ja todellakin, suhdeluku "tappaja sieluisten" henkilöiden osalta ei ole kunnossa, heitä on Suomessa aivan liian vähän. Ja tärkeää on hyväksyä tämä, samalla kun ymmärretään ettei se ole kenenkään "vika", eikä se missään tapauksessa tee ihmisistä vähempi arvoisia, ei tietenkään. Kysymys on vain siitä että markkinointi ja eritoten myynti vie maailmaa eteenpäin. Hyvä intuutio, mahdollisuuksien vaistoaminen, eli siis se "tappajan sielu" on useasti välttämätön jos todella haetaan tuloksia. Toinen asia on myös se että Suomi on väistämättömästi menossa globaaliin toimintaympäristöön, jos haluamme että kaikki se mahtava insinööri/design/taide ym., mitä voidaan Suomesta tarjota, pystyisi todellakin taistelemaan markkinaosuudestaan maailmalla, on tarpeellista ottaa tämä asia vakavasti. Huomauttaisin sen asian, että tätä voi harjoitella, ja opetella, siinä kuin muitakin keinoja, ei välttämättä tarvitse lähteä pois Suomesta.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-14 16:01:26

Hei, lukulista on yksi asioista joita olen pohtinut Tolvasen blogiin... olisi hienoa aloittaa sellainen? haluaisitko heittää ensimmäisen? @nysses varmaan täydentää jne... voin kuratoida.. #V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-14 16:32:36

Ok, rakentelen tässä listan ja pyöräytän sen sitten sinne sulle päin.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Sihvola
2013-04-14 17:05:05

Asiaa. Painavaa sellaista. Kiitos Harri. Lisää ajatuksiasi lukisin mielelläni jostain... vaikka täältä Villen blogista?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-15 07:55:21

Voit myös seurata mun omaa blogia, eli siirry blog.menestymyynnissa.fi, tai sivuille menestymyynnista.fi ja sitä kautta blogiin. En ole mitenkään huikean kova bloggaamaan, (ei Villen tasoa) mutta yritän ylläpitää tilannetta parhaani mukaan. Viestit ovat lähinnä käytännön läheisiä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Katri Manninen
2013-04-14 17:39:26

Tuosta "jos et myy, et syö" kommentista tuli mieleen se, että ehkä esim. itseäni ja sisaruksiani on auttanut omista jutuista kiinnipitämisessä se, että totuimme yrittäjän ja freelancerin lapsina sietämään sitä, että välillä voi olla taloudellisesti aika hiton tiukkaa ja ulosottomiehen kanssa ollaan jo hyvänpäivän (?) tuttuja.

Vaikka vanhemmillani on ollut rahallisesti erittäinkin tiukkaa (isä maksoi juuri viimeisen erän 1991 ottamastaan valuuttalainasta...), kumpikin on elänyt henkisesti ja ammatillisesti erittäin rikasta elämää.

Toisaalta veljeni muutti Losiin pari vuotta luomaan uraa musiikkituottajana. Vaikka välillä rahat olivat ihan loppu, hän ei antanut periksi ja nyt elättää itsensä jo ihan kivasti siellä musiikkia tekemällä. Tärkeämpää kuin raha hänelle oli se, että hän pääsi tekemään vapaasti omia juttujaan.

Väitän että usein ongelmana ei ole edes se ettei olisi juuri lainkaan rahaa ruokaan vaan se, että ruokahalu on liian kuva. Ts. "isompi pitsa" -ilmiö, josta puhun tällä videolla: http://www.youtube.com/watch?v=DbKHl0pBb2o Kun on tottunut tilaamaan isomman pitsan, vaikka se vain lihottaa, voi olla vaikeaa tajuta ettei sitä tarvitse.

Toisaalta jäin miettimään että missä määrin suomalaisia yrittäjiä vaivaa "kaikki tai ei mitään" -henkinen asennoituminen eli että hypätään lentokoneesta... ilman laskuvarjoa: irtisanoudutaan duunista koska ei ensin selvitetä kunnolla miten vanhaa duunia voisi käyttää sponsorina samaan aikaan kun aloittelee uutta projektia tai työtä.

Oma valmennusopettajani Michael Neill vertaa alanvaihtoa parisuhteen aloittamiseen. Harva syöksyy suinpäin naimisiin, vaan ensin yleensä flirtataan, sitten deitataan, sitten asutaan jonkin aikaa yhdessä jne.

En tiedä. Tiedättekö te?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Pekka Peko Korpela
2013-04-14 16:32:36

Mä voin heittää ensimmäisen luettavan, ei tosin kirja vaan ihan wiki -kamaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Altruism

t. Pekka

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Katri Manninen
2013-04-14 18:43:26

Muistin just yhden toisen hyvän lähteen: Seth Godinin Startup School podcast-sarja vuosi sitten kesältä. RAUTAA!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Katri Manninen
2013-04-14 18:43:59

Niin se linkki... http://www.earwolf.com/show/startup-school/

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

piirimyyja
2013-04-15 07:27:32

Hyvä Tuomo, luen tätä vasta nyt kun tähän on jo heitetty aivan loistavia kommentteja. Edelläkävijän tie on aina kuoppainen ja markkina ei aina ole valmis vastaanottamaan uutta, olen ollut lanseeraamassa monia uusia tuotteita ja nenilleen on mennyt, eikä periaatteesa tehty mitään väärin, paitsi aika ei vain vielä ollut.
Hyvät voittavat pitkällä juoksulla, pahat kukoistavat aluksi, kunnes kompuroivat lopullisesti omiin jalkoihinsa.
Onnea valitsemallasi polulla, se onnistuminenhan tulee varmasti, tarvitsette sopivia kumppaneita. Mainio kommentti Pasilta; tehdään jotain konkreettista annetaan toisillemme apua ja lopetetaan tämä puhuminen!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Heli Sirkiä
2013-04-15 07:51:25

Kiitos Tuomo hyvästä avauksesta! Vähän myöhään (mutta kuitenkin) kommentoin.

Ensinnäkin tuli mieleen, että miksi puhumme "tappajan vaistosta"? Eikä ideoita pitäisi synnyttää ja kasvattaa kuin lapsia? Kill your own darlings on sitten ihan eri juttu, ja sitäkin kyllä joutuu tekemään. Puhuttaisiin mieluummin vaikka rahasta ja kaupallisesta menestyksestä - ja kilpailusta, koska kilpailuahan yrittäjyys ja liiketoiminta on, eikö vain?

Toiseksi, on paljon puhuttu siitä, miten virkamiesrahoitus tai T&K organisaatiot suosivat isoja organisaatioita. Se on juuri näin, ja lisäisin vielä että yritystyet näyttäisi olevan viritetty patentteihin, teollisiin toimijoihin (riittävät isot toimijat markkina-aseman mukaan) tai teknologiaa sisältäviin start-upeihin. Miten siinä sitten pärjäävät pienemmät kaupan tai ei-tekniseen aineettomaan osaamiseen perustuvat ideat ja innovaatiot? Erityisesti mietin asiaa naisille tyypillisten bisnesten (kauppa, koulutus, hoiva) kautta. Mistä resurssit ja pääoma, kun pankit kiristävät lainaehtojaan ja rahan hinta nousee?

Kolmanneksi, entä jos kääntäisimme ajattelun ideoiden luomisesta ratkaisujen tarjoaamiseen? Usein parhaat ideat - tai ne joille markkinoilla on aitoa kysyntää/tarvetta, lähtevät hyvinkin nopeasti lentoon - ne suoraan viedään käsistä - kuten esimerkiksi Stardoll aikanaan: hyvin nopeasti palvelulla oli 8000 kävijää päivässä ympäri maailman.

Lopuksi vielä sananen yhteisöllisyydestä: voisiko yhtiöittämisessä olla ratkaisua pienille toimijoille? Ihmiset jotka ovat kiinnostuneet samasta ideasta tai samantyyppisen ongelman ratkaisemisesta voisivat tehdä yhteistyösopimuksen;perustaa löyhän t&k yhteisön (ie. tiimi) ja jos aihio näyttäisi lähtevän lentoon, sitten perustetaan yhtiö, jolle oikeudet siirretään. Tällä tavoin saataisiin sekä isompi tiimi että erilaista osaamista. Mukana voi olla kokeneempiakin henkilöitä, joilla näyttöjä bisnesbabyn kasvattamisesta ja "eksekuuttaammisesta" - mielellään myös "eksitoimisesta" eli babyn maailmalle lähettämisestä;)

Tällaisia ajatuksia tällä erää - mielelläni lähden mukaan sekä seminaariin että kehittelemään uudenlaisia start-up aihioita ja yhteisöjä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-16 05:00:40

Kiitos Heli, Katsotaan löytyykö meille "operaattoria" tapahtumien järjesteämiseen...terkut, #V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.