Mittakaava

lokakuu 11, 2019 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Mittakaava

Yksi rakentava keskustelu yritysten johtamisessa on hallituksen suhde yhtiön arkeen. Keskusteluissa toistuu hallituksen suhde johtoon, arkeen, operaatioihin, kilpailuun ja tulevaisuuteen. Hallitustyöskentelyssäkin on omat muotinsa kuten vastuullisuus, tietoturva, digitalisaatio jne. Todistavat. Luonnollisesti yhtiön tilanne, koko, omistajuus jne. Vaikuttavat olennaisesti hallituksen fokukseen ja tehtäviin.

En niele ajatusta, ettei hallitus pysty tukemaan yrityksen arvon kasvattamista tai yhtiön johtamista arjessa. Tukeminen on kuitenkin eri asia kuin sekaantuminen ja se kaikkien on hyvä pitää mielessä. Jokainen neuvonsa herkästi heittävä on myös osatekijä yhtiön päätöksenteossa. Arjessa keskustelut, mielipiteet, ideat ja päätökset on syytä pitää tiukasti erillään. Kaikelle on paikkansa fiksusti rakennetussa systeemissä.

Liian etäinen hallitus päätyy lukemaan historiaa, arvioimaan sille erikseen tuotettua dataa ja arvailemaan johtamisen tilaa yhtiön arjessa. Mitä arvoa tälläinen ”valvontakomissio” voi tuoda 2030-luvulle? Ajatukset ”johto johtaa ja hallitus hallitsee voisivat jäädä tälle vuosikymmenelle”

Kysymys on datasta, siitä johdetusta tiedosta ja sen käyttämisestä osana päätöksentekoa. Omistajien, hallituksen, johdon ja koko yrityksen on saatava ja ymmärrettävä samaa tietoa sen syntyessä. Yhteinen, jaettu, avoin ja analysoitu tieto luo mahdollisuuden istua yhdessä samalla puolella pöytää ratkomassa yhtiön haasteita.

Asiakkaat tuottavat yhtiön liikevaihdon. Hyvä johto kannattavan liiketuloksen. Hallitus tämän päivän ja huomisen resurssit ja omistajat arvoa meille kaikille.

Hallituksen systeemin tulisi mahdollistaa pitkän ja lyhyen aikavälin asioiden käsittelyä. Esim. Fredman Group tuotti juuri 2030-luvulle tähtäävän vastuullisuusvision. Itse näen useammankin yhtiön päivittäisiä tuloksia, koska olemme hallituksena kiinni yrityksen järjestelmissä. Syömme samoja muroja yhtiön tekijöiden, johdon ja omistajien kanssa.

Oikean mittakaavan löytäminen vaatii systeemistä ajattelua, selkeän strategiakauden vision, tavoitteet, mittarit ja strategian. Vain systeemin kautta voi rakentaa agendan, roolit, vastuut ja tehtävät johdolle, hallitukselle ja koko yritykselle. Hallituksestakin tulee puuhastelua, jos omistajien ohjaus, aidosti hyvä strategia ja tehtävät puuttuvat. Näin tuntuu olevan vielä harmittavan monessa yrityksessä Suomessa. Paras aika puuttua asiaan on heti tänään.

KIRJOITA KOMMENTTI

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.