Verkostojen johtaminen

22 lokakuun, 2014 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Verkostojen johtaminen

Suomi taitaa olla erilaisten verkostojen luvattu maa.

Järjestöt, liitot ja verkostot taisivat olla keskeinen osa työllistämispolitiikkaa ainakin 70-luvulla. Metsä- ja elektroniikkaklusteri vuolevat yhä kultaa hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Globalisoituvassa teollisuudessa siirrytään kovaa vauhtia arvoketjuista arvoverkostoihin.

Verkostojen määrä räjähtää digiaikana.

Meillä jokaisella on mahdollisuus luoda henkilökohtaisia verkostoja, verkottaa liiketoimintamme osaksi suurempaa yhteisöjä ja rakentaa ideologiaan pohjautuvia verkostoja. Niiden kehittämiseen pätee samat lainalaisuudet kuin muuhunkin ihmisten ja toimintojen johtamiseen. Tarvitaan syy olla olemassa, arvopohja, tavoitteet, toimintasuunnitelma ja jonkinlainen visiokin olisi hyvä olla olemassa. Jokaisen yrityksen tai yhteisön asiakkaat, kumppanit ja sidosryhmät muodostavat periaatteessa verkoston. Tunnistettavan ekosysteemin avulla on luotavista todellista kilpailuetua ja entistäkin parempaa liiketoimintaa.

Jaksan ihmetellä yritysten suhtautumista verkkoon ja digitalisoitumiseen kanavana muiden joukossa. Luulisi jo sanan inter-net herättävän pohtimaan langan toisessa päässä olevia ihmisiä, vastaanottajia ja asiakkaita. Pääosa toiminnasta verkossa perustuu kuitenkin analogisen maailman ajatteluun. Viestintä, vaikuttaminen, kauppa ja kehittäminen on yksisuuntaista vuorovaikutuksen sijaan. Paasaamani avokeittiömallin mukaan yritys voi avata koko arvoketjunsa asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kehitettäväksi. Miksi minkään toiminnon tai toiminnan tulisi olla yksisuuntaista kun kaksin on aina kaunimpaa?

Dia07

Digiaikana yritys voi verkottaa ja avata koko arvoketjunsa.

Yksi keskeinen ongelma yritysten kehittämisessä on niiden suhtautuminen asiakaskohtaamisiin, -kokemukseen ja palveluun. Se nähdään yhä kustannuksina investoinnin sijaan. Harva osaa markkinoida ristiin tai myydä lisää asiakaspalvelutilanteissa, ainaharva arvottaa koko arvoketjunsa asiakaskohtaamisten hartioille. Olen huomannut suomalaisten yritysten luottavan huonosti omiin myyjiinsä. Jos ei oman taloon osaajaan voi luottaa yrityksen edustamisessa niin keneen sitten?

Digitajan verkostoituminen kuvastaa ihmisten käyttäytymistä analogista prosessimaailmaa paremmin. SMAC –ajattelu yleistyy kovaa vauhtia. Asiat ovat vuorovaikutteisia (social), mukana eri tilanteissa (mobile), mitattavia ja sitä kautta nopeasti kehitettäviä (analytical) ja pilvessä eli älykkäistä ja saatavissa palveluina (cloud) Niin omat kuin ammatillisetkin verkostot kannattaa rakentaa ajattelun avulla. Verkkopalvelusta tai –kaupasta rakentuu paljon kiinnostavampi kun sen pohja perustuu yhteisöön, klubiin tai verkostoon. Kannattaa tarkistaa Novitan uusi klubipohjainen verkkokauppa.

Jakamistalous (Sharing economy) synnyttää jatkuvasti uusia yhteisöllisiä palveluita. Tori.fi –kauppapaikat, Airbnb, Uber X jne. rakentavat uutta kilpailua ja haastavat perinteisiä toimijoita ketterillä, joustavilla ja älykkäillä arvoverkostoilla. Tieto, arvo ja osaaminen kanavoituvat käyttötilanteeseen ja synnyttävät arvoa juuri silloin kuin sitä tarvitaan. Lopputuloksena on huomattavasti parempaa liiketoimintaa vähemmällä. Tiedolla johtaminen yhdistettynä tehokkaaseen tapaan tuottaa ja palvella asiakasta on ja tulee olemaan kilpailukeino lähes kaikessa yritystoiminnassa. Ajattelun kehittäminen on syytä aloittaa välittömästi. Tämä palvelu, Digitalist ja Rome Advisorsin arvoverkosto ovat vain pieniä, mutta toimivia esimerkkejä verkostojen johtamisesta. Mitä tapahtuu kun sinun toimialasi pelisäännöt muttuvat? Mikä estää sinua olemasta toimialasi ensimmäinen verkostojen valtias? Aloita kehittäminen osallistumalla Digitalistien avoimeen tilaisuuteen aiheesta.

http://digitalistnetwork.com/events/event/verkostojen-johtamisen-pop-aamu/

Ps. Some Awards – Esitykseni muistiinpanot ”näin menestyst sosiaalisessa mediassa” http://www.slideshare.net/VilleTolvanen/ville-tolvanen-sosiaalisen-media-strategian-rakentaminen

KIRJOITA KOMMENTTI

Taina
2014-10-22 15:37:03

Tämä tarina, mitä kirjoitat, on niin tosi: Yksi keskeinen ongelma yritysten kehittämisessä on niiden suhtautuminen asiakaskohtaamisiin, -kokemukseen ja palveluun. Se nähdään yhä kustannuksina investoinnin sijaan. Harva osaa markkinoida ristiin tai myydä lisää asiakaspalvelutilanteissa, ainaharva arvottaa koko arvoketjunsa asiakaskohtaamisten hartioille.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.