Matti Lintulahti: Unohtakaa digitaalinen liiketoiminta, Supercellien aikakausi alkaa

23 huhtikuun, 2013 | strategia | Ville Tolvanen

Matti Lintulahti: Unohtakaa digitaalinen liiketoiminta, Supercellien aikakausi alkaa

Unohtakaa digitaalinen liiketoiminta. Näin väitän, vaikka tämä väite on vastoin kaikkea nykyajatteluamme. Nythän nimenomaan pitää panostaa digitaaliseen liiketoimintaan. Mikään ei ole sen tärkeäpää nykyisessä talouden murroksessa. Digitaalisen liiketoiminnan strategia on pakollinen. Sen toteutumista ohjaa digitaalisen liiketoiminnan ohjausryhmä. Jokaisen toimitusjohtajan pitää palkata, ellei ole jo palkannut, digitaalisen liiketoiminnan johtaja. Ja markkinointiin pitää saada digitaalisen CMO:n rooli. Jokaisesta yrityksestä pitää rakentaa digitaalinen. Piste!

 
Kärjistän silti: unohtakaa digitaalinen liiketoiminta. Perustelen väitteeni seuraavilla viidellä kohdalla. Ja aloitan kaiken digitalisoitumisesta.
 
1. Kaikki digitalisoituu
 
Kaikki mikä voi, digitalisoituu. Ja siitäkin, minkä kuvittelemme säästyvän digitalisoitumiselta, osa digitalisoituu kuvittelustamme huolimatta. Vanha liian usein sanottu väite, joka on pitää edelleen paikkansa. Näin todella käy, ja sillä perusteellaan digitaaliseen liiketoimintaan panostamista.
 
Mutta mitä tapahtuu, kun kaikki mikä voi, digitalisoituu? Ihmisten, kuluttajien ja asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu. Tavat tehdä töitä ja bisnestä muuttuu. Talouden ja yhteiskunnan rakenteet muuttuvat.
 
Hyvin pieni yksityiskohta. Teinit eivät enää digitaalisessa elämässä puhu ja tekstaa kännykällä, vaan he käyttävät dataan perustuvia palveluja. Näen tämän oman teini-ikäisen lapseni puhelinlaskusta. Vastikään hänen kännykkänsä oli koko päivän pois päältä kun akku oli loppunut eikä lataaminen kiinnostanut. Miksi? ”Kuka nyt kännykkää tarttee, kun elämä on netissä”, oli vastaus.
 
Käyttäytymisen muutokseen vastaamiseen ei enää riitä digitaalisen liiketoiminnan rakentaminen, vaan yritysten pitää muuttaa koko toimintaansa. Esimerkiksi kaupassa kivijalkakauppaa kannattaa uudistaa jopa enemmän kuin verkkokauppaa. Kivijalkakauppa ja verkkokauppa eivät tulevaisuudessa ole erillisinä kuten nyt. On vain yksi kauppa, jolla on useita ilmentymiä.
 
2. Kaikenlainen muutos nopeutuu
 
Usein väitetään että ihmisen käyttäytymisen muutos on hidasta. Näin onkin, mutta tämä hitaus on nopeutunut merkittävästi. Ilmeisesti lineaarinen aikakäsityksemme estää meitä havaitsemasta exponentiaalisesti kiihtyvää käyttäytymisen muutosta.
 
Nokian nousu ja tappio on hyvä esimerkki tästä nopeudesta. Ihmisen omaksuivat kännykät ja tekstiviestit jokapäiväiseen käyttöönsä 90-luvulla, todella nopeasti. Vielä 2005 Nokia porskutti, Facebookia ei tunnettu, Twitteriä ei ollut eikä uutta paavia kuvattu joukoittain mobiilikameroilla.
 
Tänään tilanne on täysin toinen, koska ihmisten käyttäytyminen on muuttunut muutamassa vuodessa merkittävästi. Apple on uusi Nokia. Facebook on uusi tekstiviesti. Mobiilikamera on ihmisten kolmas silmä.
 
Kymmenen seuraavan vuoden aikana ihmisten käyttäytyminen muuttuu enemmän kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Digitaalisen liiketoiminnan rakentaminen ei tähän muutokseen kykene vastaamaan, vaan yritysten pitää uudistaa toimintatapaansa ja rakenteitaan. Yritysten ydin pitää rakentaa uudelleen. Kun yrityksen ytimessä on digitaalisuus luonnostaan, digitaalista liiketoimintaa erillisenä toimintona ei enää ole.
 
3. Kaikki automatisoituu ja robotisoituu
 
Kaiken nopeutumisen perustana on kehitys, jossa kustannukset laskevat, koko pienenee, tehokkuus lisääntyy ja aika tiivistyy. Tämän ja kaiken digitalisoituminen seurauksena kaikki mikä voi automatisoituu, ja robottien merkitys kasvaa voimakkaasti. Esimerkiksi Googlen liiketoiminnan ja menestyksen ydin on tiedon automatisointi ja hakurobotit, ja niiden tekeminen kilpailijoita paremmin.
 
Helppo ja paikallinen 3D-tulostus, tulostusrobotit, on toinen esimerkki tästä. Tällä hetkellä 3D-tulostus on samassa vaiheessa kuin mikrotietokoneet 80-luvulla. Voittokulku vain tulee olemaan nopeampaa. 3D-tulostus ottaa massatuotantolta ja lisää paikallistuotantoa. Pienimuotoiset räätälöidyt tuotannon paikallisesti tuotettuna muuttavat tuotannon ja kaupan rakenteita. Näemme sellaisia yllättäviä seurauksia, joita emme nyt osaa ajatella. Mutta miten yritykset valmistautuvat tähän muutokseen? Digitalisoitumalla? Ei valitettavasti riitä.
 
4. Verkostoituneet menestyvät
 
Kaiken digitalisoitumisella on merkittäviä seurauksia. Vallan saavuttaminen on helpompaa, vallan pitäminen vaikeampaa ja verkostoituminen tärkeämpää.
 
Markkinoille tulon esteet ovat alemmat kuin koskaan ennen. Isot yritykset saavat haastajia oikealta ja vasemmalta, usein yllättäviltä kokonaan eri toimialoilta. Markkinajohtajan aseman pitäminen on vaikeampaa kuin koskaan ennen, ja muutokset ovat nopeampia. Jokaisen markkinajohtajan pitäisi olla yhtä nopea ja ketterä kuin sen haastajan, kun ennen riittivät iso koko ja skaalaedut.
 
Verkostoituminen on helpompaa kuin koskaan ennen. Mahdollisuudet juuri oikean kumppanin, osaajan tai asiakkaan löytämiseksi mistä päin digitalisoitunutta maailmaa tahansa ovat suuremmat kuin koskaan ennen. Samalla verkostoitumisen taito on vaikeampaa kuin koskaan ennen. Miten verkostoitua juuri oikeiden kanssa juuri oikealla tavalla?
 
Verkostoituminen on kuitenkin välttämätöntä, koska se mahdollistaa nopean ja ketterän toimintatavan, jonka avulla kehittyä, vastata nopeaan muutokseen ja menestyä muita paremmin. Koolla ei enää ole sitä merkitystä kuin ennen. Ketteryydellä, nopeudella ja verkostoitumisella on jatkuvasti kasvava yhteys menestykseen.
 
Toivottavasti alkaa olla jo selvää, että enää ei riitä digitaaliseen liiketoimintaan panostaminen ja perinteisen liiketoiminnan ylläpitäminen. Pitää muuttaa koko yrityksen ydintä ja tapaa tehdä liiketoimintaa. Pitää muuttaa perinteinen ja digitaalinen liiketoiminta uudenlaiseksi liiketoiminnaksi, jossa digitaalisuus, automatisointi, verkostoituminen ja asiakas ovat kaiken keskiössä. Ja unohtaa digitaalinen liiketoiminta, koska sellaista ei yksinään enää ole.
 
Voi olla että suuri osa suurista yrityksistä ei pysty isoon uudistukseen, jossa koko liiketoiminta myllätään uusiksi. Siksi on helpompaa rakentaa vain digitaalista liiketoimintaa kuin uudistaa koko yritystä. Onnea vain matkaan, mutta lopputuloksena voi olla vallan hiipuminen.
 
5. Supercellien aikakausi alkaa
 
Jos digitaalinen liiketoiminta pitää unohtaa, mitä tilalle? Tarjoan supersoluja. Digitalisoitumiseen tuijottamisen sijasta kannattaa keskittyä menestymisen edellytyksiin. Miten rakentaa maailman paras yritys? Miten rakentaa maailman paras tiimi? Miten rakentaa maailman ketterin ja nopein tuotekehitys? Miten rakentaa parasta? 
 
Onneksi meillä Suomessa on hyvä esimerkki tästä. Supercell, jonka menestys pelimarkkinoilla on ollut häikäisevä. Yksi Supercelliin sijoittaneista, Index Ventures, perustee sijoitustaan juuri Supercellin ainutlaatuisella toimintavalla ja yrityskulttuurilla. http://www.indexventures.com/blog/index/post/627
 
Supercell on useiden pienten hyvin itsenäisten tiimien yritys. Byrokratia on vähäistä. Toimitusjohtaja Ilkka Paananen pitää itseään maailman vähiten vaikutusvaltaisimpana toimitusjohtajana. Tiimeillä on täysi valta organisoitua, priorisoida ideansa ja päättää mitä tuottavat. Kehityssyklit ovat nopeita. Tiimien tuottamat pelit julkaistaan raakileina sisäisesti, ja ensimmäisen testin perusteella peli joko tapetaan tai lähetetään jatkokehitykseen seuraavaan sisäiseen julkaisuun. Supercell myös juhlii jokaista päätöstä, joka tappaa peli-idean, koska epäonnistumisen kokemuksista kasvaa menestystiimejä.
 
Kärjistys tiivistetysti: Unohtakaa digitaalinen liiketoiminta ja kasvattakaa itsenäisiä supersoluja, joiden ytimessä on asiakkaan menestys.
 
Nyt pallo on teillä päivän tolvaisun lukijat. Väittäkää vastaan, rakentakaa päälle, kehukaa ja haukkukaa. Mitä te tekisitte omassa tai toisen liiketoiminnassa?
 
Matti Lintulahti
Twitter: @mediablogi
https://twitter.com/mediablogi

KIRJOITA KOMMENTTI

Susanna Paloheimo
2013-04-23 05:23:14

Huikean hieno kirjoitus. Kiitos Matti! Tästä lähtee päivä hyvin käyntiin. Uudet ajatukset. Paljon pohdittavaa. Haluan supersolujen maailmaan jo nyt!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Matti Lintulahti (@mediablogi)
2013-04-23 06:51:14

Kiitos Susanna.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jarno Kartela
2013-04-23 06:02:37

Teksti on herättävä ja mielenkiintoinen, mutta ainakin omasta mielestäni ristiriitainen. Otsikko kehottaa unohtamaan digitaalisen liiketoiminnan. Itse tekstiosiossa voi kuitenkin huomata, että kaiken takana on kuitenkin digitaalisuuden muuttama maailma ja siihen on edelleen panostettava. Sitä ei siis pidä unohtaa, eikö niin? Onko tarkoitus ottaa joryn digitaalisen liiketoiminnan aihealueesta kokoustamisen tilalle yrityksen toimintatavan ja kulttuurin muutoksia? Miksei näitä voida yhdistää? Ja miksi digitaalisuus ei voi olla juuri se konkreettinen asia, jolla nuo edellä mainitut isommat asiat viedään lävitse?

Olen tekstin kanssa suurimmaksi osaksi samaa mieltä, mutta otsikko johtaa harhaan. Digitaalisuus on se, joka mahdollistaa "supercellit". Digitaalisuus muuttaa koko toimintaympäristöä ja liiketoimintamalleja, joten se on myös tapa muuttaa kulttuureja ja toimintatapoja. 20 vuotta sitten "supercellejä" ei voitu yksinkertaisesti tehdä, koska ei ollut sellaisia markkinoita joihin voitaisiin iskeä vastaavalla toiminnalla. Vanhanaikainen tuotantoyritys kun vaan tarvitsee hierarkian jolla sitä johdetaan. Uusi, digitalisoitunut yritys ei tarvitse, mutta se ei voisi olla uudenlainen ilman digitaalisuuden tuomia etuja. Se ei voisi olla näkyvä ilman digitaalisen liiketoiminnan hyötyjä.

On täysin selvää, että aikakausi on kohti itseohjautuvia ja itseorganisoituvia tiimejä supercellin tapaan. Mutta tästähän on puhuttu on vuosia, Al Gore on tehnyt sitä varmaan 90 luvulta asti. Se miksi näitä syntyy nyt enemmän, johtuu juuri digitaalisuudesta. Siksi en ymmärrä täysin tekstin sanomaa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Markku Pykäläinen
2013-04-23 06:23:58

Miten Jarno olet tullut lopputulemaan, että perinteinen tuotantolaitos tarvitsee hierarkiansa ja tulkitsen tuosta, että perinteiset toimitapansa? Itse haluaisin uskoa toisin, mutta kokemus tukee väittämääsi. Tai ainakin muutoksen tekeminen on tuskaisen vaikeaa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-23 06:32:07

Markku, olet aivan oikeassa, ei rakenne tulekaan muuttumaan, se että istut kotona tai kahvilassa perinteisen konttorin sijaan, ei muuta mitään. Se että toimit itsenäisesti, ei sekään muuta mitään. Siitä ei olekaan kysymys, on kysymys asiakkaasta. Niinkuin aina.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jussi Koivusaari
2013-04-23 07:41:22

Meillä ei valitettavasti ole kokemusta tulevaisuudesta. Liiketoiminnan uudistamisen täytyy nojata visioihin, ei koettuun. Kokemukset ja oppi toki valmistavat muutoksiin. Jarrumiehille ei ole nyt kovinkaan suurta kysyntää.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-23 06:24:12

Jarno, siksi koska olet aivan oikeassa,et aivan osu siihen napakymppiin, mutta aavistat että Matin artikkelista - vaikka onkin inspiroiva - puuttuu jotain. Ja sillä ei ole mitää tekemistä teknologian tai ylipäätänsä digitalisoitumisen kanssa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Matti Lintulahti (@mediablogi)
2013-04-23 06:50:34

Kiitos Jarno kommentista. Viestintä on taitolaji jonka voi aina tehdä paremmin. Täsmennän: Kärjistykseni sanoma on se, että koska nykyinen murros muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja talouden rakenteita voimakkaasti, pelkkä digitaalisen liiketoiminnan rakentaminen perinteisen liiketoiminnan rinnalle ei riitä, vaan yrityksen on uudistuttava ydintään myöten, ja digitaalisuus on totta kai vahvasti mukana.

Kirjoitit että on täysin selvää että aikakausi on kohti itseohjautuvia ja itseorganisoituvia tiimejä ja tästä on puhuttu jo vuosia 90-luvulta lähtien. Olisikin näin. Silloin yritysten uudistaminen parhaiksi olisi helpompaa. Mutta kun todellisuus näyttäytyy siltä ettei tuo mainitsemasi kehitys ole lainkaan selvää vaan pikemminkin poikkeus. Tässä asiassa haluaisin olla väärässä?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jarno Kartela
2013-04-23 09:13:54

Matti, kiitos. Tässä oli nyt se selvennys jota kaipasin. Jälkimmäiseen kommenttiin on todettava, että tuo muutos kohti itseohjautuvia ja -organisoituvia tiimejä on enemmän eri johtamistaidon kirjojen jenkkipropagandaa kuin kokemusta todellisuudessa. Eli aivan oikeassa olet.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-23 06:20:07

Matti, oikeaoppinen kirjoitus, mutta luulempa että ehdotan jotain sen lisäksi.
Digitalisoituminenhan tai digitaaliset verkot, datapankit, viraalinen toimintatapa, kännykät, tietokoneet, eli siis nimenomaan se teknologia ja ne laitteet mitkä sallivat digitalisoitumisen, eivät todellakaan ole se mihin kannattaa keskittyä jos siis ajatellaan yrityksen toimintatapaa. Totuus mielestäni on se, että asia on edelleen asiakkaan hallinnassa. Niinkuin se on ollut aina. Tällä Suomessa se voi olla hieman toisenlainen tilanne kun ei oikeastaan tarvinnut siitä välittää. Niin, siinä se. Kun vertaan suomalaista käyttäytymistä ja asiakaspalvelua moneen muuhun kehityneeseen asiakaspalvelu maahan, ja niitä on aivan liian monta listatatakseni ne, niin voidaan puhua jopa kehitysmaasta. Ja huom. siis vielä tänään, tässä ja nyt. Suomi on saareke, jossa asiakkaan tarpeet ja todelliset toiveet ovat mielistelevien alkupuheiden jälkeen tallattu ja niistä on tehty pannukakku, eli otat minkä saat, ja jos haluat nyt sen Audin tai muun trendilaitteen, niin odotat(tilaapa Mersu, se voi kestää 3-5kk) ja teet juuri niinkuin sanon koska vaihtoehtoa ei ole. Peruskohteliaan käytöksen alla on aina jokseenkin totaalinen välinpitämättömyys. Yritys/myyjä, haluaa vain sen kaupan ja rahan. Kun se on saatu, asiakas voi häipyä tai olla häipymättä. EVVK. Tämä on fakta, ja vallitseva tilanne.

Kosketan tätä samaa tilannetta päivittäin. Katsokaapa huviksenne(jos haluatte lisää asiasta) vaikka käytettyjen autojen hintoja. Kun katsoo esim hintoja vaikka Helsingin alueella, ja sitten vertailee niitä pohjoisempien kaupunkien, kuntien välillä, niin samasta autosta voidaan pyytää jopa KAKSINKERTAISTA HINTAA! Ymmärrän, ymmärrän, moni jo ajattelee ja selvittää; pyytäähän voi mitä vaan, eli mitäs nyt siinä on vikana? Ei siinä niinkuin periaatteessa olekaan, vaan kysymys onkin miksi? No siksi että se maalaisisäntä tai emäntä ei ole oikeastaan tietoinen todellisesta hintatasosta, ja eivät ole mitenkään kovin innostuneita siitä että lähtisivät Helsinkiin asti ostamaan sitä Toyotaa tai muuta merkkiä, vaan ostaisivat sen mieluimmin siltä paikalliselta. Ja se kaveri ei todellakaan ole kiinnostunut kertomaan tosiasioita asiakkailleen tai toimimaan heidän todellisten etujensa mukaisesti, vaan haluaa rahastaa. Asiaan liittyen, keskustelin juuri ystäväni kanssa joka hiljattain osti neljännen Audinsa, ja kertoi että hänellä on kiva ja mukava myyjä, mutta sitten yht'äkkiä tuli mietteliääksi, ja hiljaa totesi että, kumma kyllä, se myyjä ei ole KOSKAAN soittanut hänelle! Miksi? Koska hänellä on itsensä mukaan muutekin tarpeeksi ostajia, ja häntä ei kiinnosta muu kuin kauppa ja siitä tulevat rahat. Siksi! Ja tunnustakaa vain, aivan yleistä.

Tässä nyt tuli autot esiin tuotteena, mutta ei se päädy siihen. Puhuit Nokiasta. Ettäkö mihin se homma kaatui. Se kaatui oman itsensä napaan katsomiseen. Ei sillä ollut mitään tekemistä vallitsevien teknologia kehitysten kanssa, Facebook, Twitter or otherwise. Nämä insinöörit vain menivät asiakkaiden edelle ja päättivät että tätä annetaan heille, pitivät he siitä tai ei. Tässä on tulevaisuus ja asiakkaiden on parempi ymmärtää se tai olla ymmärtämättä. Siis ei muuta kuin rahat tänne. Siis nimenomaan insinööri ja teknologia painotteiset sielut jotka muka tiesivät mihin ollaan menossa. Mutta toisin kävi. Asiakkaat äänestivät jaloillaan, niinkuin he aina tekevät, ja turpiin tuli. Mutta, mutta, huomioikaa nyt se tosiasia, Suomi on edelleen saareke missä tämä tosiasia voidaan osaksi ja ainakin vielä toistaiseksi välttää. Soitat mutta kukaan ei vastaa, jätät viestejä mutta soittoa ei kuulu, lähetät sähköposteja mutta niihin ei vastata. Ja firmat sekä myyjät vain porskuttavat. Kuinka se on mahdollista? Väittäisin että kun vastaamme tähän, ja aloitamme toimintamme senmukaisesti, niin tulevaisuutemme on paremmissa käsissä.

Ok, Rovio, ja vaikka sitten Supercell, niin väitän, että jos nämä yritykset viedään eteenpäin suomalaisen saareke perinteisen asiakashallinnan mukaan, niin sama tulee toteutumaan kuin mitä kävi Nokiallekkin. Tähdenlento. Kun ei ymmärretä tai paremminkin, ei haluta toteuttaa sitä todellista ja konkreettista tosiasiaa, toimia asiakkaan etujen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Matti, kaikki mitä sanot, pitää paikkansa, digitalisoituminen, verkostoituminen etc. ym., jne., mutta sanon että se on aivan sama kuinka viestität tai toimit, tapahtuu se sitten nykyajan menetelmillä tai vaikka sitten aasin selässä, sillä ei ole merkitystä niinkauan kun ja jos luulet että sinä päätät asioista asiakkaan edellä. Tämä ei ole sinun, Rovion, Supersellin tai Audin ristiretki, tämä on asiakkaan ristiretki. Näin on loppujen lopuksi aina ollutkin, mutta kun me Suomessa olemme voineet välttää tätä tosiasiaa, niin on menty sieltä missä aita on matalin. Asiakkaan kustannuksella. Apple ymmärsi sen ja moni muukin, Suomessa vain tahdota vielä hyväksyä tätä. So there.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Matti Lintulahti (@mediablogi)
2013-04-23 06:38:32

Kiitos Harri loistavasta lisäyksestä. Asiakkaan menestymisen auttamisen pitäisi olla #1 kaikilla. Kuten kuvasit, Suomessa ollaan tässä jäljessä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

piirimyyja
2013-04-23 06:54:00

Hyvät veljet ja sisko Matti, Jarno, Markku,Harri ja Susanna. Digitalisoitumisesta riippumatta ja siitä myös johtuen Harri on oikeassa siinä että se joka palvelee asiakasta tarjoamalla ylivertaista tuotetta tai palvelua tai ylivertaista tapaa saada tuote haltuunsa on kuningas.
Matti on oikeassa supersolu-ajatuksensa kanssa, paitsi että se on niinkin tavallinen asia kuin että antakaa työntekijöille vapautta ja valtaa päättää ja kehittää omalta osaltaan yritystä ja sen tuotteita ja palvelua ja rakentakaa tiimeille mahdollisuus terveeseen keskinäiseen kilpailuun ja toisten tiimien kunnioitukseen ja keskinäiseen yhteistyöhön niin katso ja valkeus täytti koko yrityksen ja fyrkat tulee kotiosoitteeseen. Muistakaa myös jakaa tätä hyvinvointia kaikille sen hyvinvoinnin tekijöille.
Summasummarum tähän ei tarvita digitalisoitumista jotta yritys saadaan kukoistamaan (koska lähtötilanne on useimmissa yrityksissä aika heikolla tolalla, vaikka hengissä ollaankin oltu), mutta se digi tulee sieltä joka tapauksessa ja siihen kyllä kannattaa tuntosarvensa teroittaa ja unohtaa kaikki mitä eilen on tapahtunut ja katsoa huomista aivan toisin silmin ja hyväksyä että maailma muuttuu ja jos et muutu kuolet.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-23 07:03:45

Yep, kiitos piirimyyjä, ja todellakin, jos voisi näyttää että pistän digitalisoitumista vähän niinkuin 6-0, niin näin ei ole ja älkää missään nimessä aliarvioiko Matin artikkelia, tämä digiatalisoitumisen esiinmarssi on tosiasia, joten sen asian opiskelu on välttämätöntä. Ja vauhdilla.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-23 07:41:06

Unohtakaa päätelaitteet, verkot ja teknologia. digitalisaatio tai digitalisoituminen on ennen kaikkea rakennemurros, käyttäytymisenmuutos ja uudenlaisten liiketoimintamallien maailmaa. "behavioral science"

http://en.wikipedia.org/wiki/Digitizing

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Minna Karhu
2013-04-23 22:05:27

Hyvä Harri (vaikka olikin - huh - pitkä kommentti näin iltamyöhällä tavattavaksi)!

..."Digitalisoituminenhan tai digitaaliset verkot, datapankit, viraalinen toimintatapa, kännykät, tietokoneet, eli siis nimenomaan se teknologia ja ne laitteet mitkä sallivat digitalisoitumisen, eivät todellakaan ole se mihin kannattaa keskittyä jos siis ajatellaan yrityksen toimintatapaa."...
Juuri näin. Ne ovat renki. Tarvitaan viisas isäntä. Ja asiakas on se kuningas.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tero
2013-04-23 07:39:09

Hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli. Olen monissa asioissa Matti kanssasi samaa mieltä mutta lähestyn asiaa ehkä hieman toisesta kulmasta. On tavallaan totta että digitalisoituminen muuttaa toimintatapojamme kovaa vauhtia mutta enemmän kuin syynä se toimii mahdollistajana. Olen kanssasi samaa mieltä että itse digitaalisuus kannattaa kuitenkin unohtaa itseisarvona. Tärkeää on kiinnittää huomio siihen mitä se on mahdollistanut ja löytää niiden asioiden takaa meille ominaisia käyttäytymismalleja. Näihin asioihin huomion kiinnittäminen ja niiden taitaminen synnyttää voittajia. Monella tavalla edessä on paluu vanhaan uusin mahdollistajin.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Mikko Marsio (@MikkoMarsio)
2013-04-23 08:22:43

Olin pari vuotta sitten Boardmanin aamiaistilaisuudessa jossa otsikkona oli "miksi markkinointi ei ole hallitusten kiinnotuksen kohteena". Sanoin että jokainen yritys olisi parempi yritys jos sillä ei olisi markkinointistrategiaa". Paatuneet markkinointijohtajat katsoivat minua ihmeissään. Jatkoin "markkinointi voi parhaiten kun liiketoimintastrategia on markkinointihenkinen ja sisältää oikeat elementit... jokainen erillinen markkinointistrategia ilmaisee että se on jotain muuta kuin liiketoimintaa". Ei auttanut - olin tuomittu markkinointia ymmärtämättömäksi ihmiseksi.

Sama on digitalisoinnissa. Jokainen yritys joka ymmärtää että kyseessä on liiketoimintamuutos ja digitaalisuus on luonnollinen osa sitä, on ymmärtänyt mistä on kysymys. Mutta ja iso mutta. Aluetta ymmärtämättömän yrityksen on vaikea tehdä tätä loikkaa suoraan vaan se oppii vaiheittain yritysten ja erehdysten kautta. Ensin on oltava digikehitystä erillään, josta se kasvaa isommaksi ja lopulta joku/jotkut hoksaavat että näinhän se on tehtävä. Ongelma Suomessa on että näitä hoksaajia on liian vähän oikeilla paikoilla yrityksissä. Saman ihmetyksen kuin markkinoinnissa sain muuten osalta kuulijoista kun ilmoitin Talentum Eventsin "Vähittäiskaupan teknologiat" tapahtumassa että unohtakaa koko "monikanavaisuus -ajattelu".

Olen itse tässä "kehitysvaihetilanteessa" nykyisen tehtäväni ja yritykseni osalta, vaikka teemmekin aika isoa loikkaa kerralla. Kirjoitan muuten projektimme edistymisestä Linkedinnissä Verkkoteollisuus ryhmässä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Matti Lintulahti (@mediablogi)
2013-04-23 11:16:45

Kiitos mainiosta kommentista ja vinkistä. Liityinpä heti verkkoteollisuus-ryhmään.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jussi-Pekka Erkkola (@jussipekka)
2013-04-23 14:41:10

Erittäin hyvä kommentti Mikolta. Itse digitaalisuuden ja markkinoinnin parissa päivittäin työskentelevänä näen asian samalla tavalla. Liiketoiminannan digitalisoitumista tulee käsitellä kulttuurin muutoksen kautta. Harva perinteinen yritys pystyy tekemään loikkaa. Tällöin parempi on toivoa, että muutoksen johtaminen tuo tulosta ennen kuin joku tuoreempi toimija syö markkinat.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Kilkku (@VilleKilkku)
2013-04-23 20:59:11

Uusi aika, uudet kujeet, vaiko sittenkin pussillinen vanhoja?

Itsenäisten solujen aikakausi yltää ainakin useita vuosikymmeniä taaksepäin Total Quality Managementin ja Leanin alkulähteille 1950-luvulle, siihen perusajatukseen, että kaikkien työntekijöiden ideat on otettava käyttöön eikä kenenkään pitäisi voida tai joutua laittamaan aivoja narikkaan työpaikalle tullessaan.

Uusi käänne Supercell-tarinassa on siinä, että tiimit päättävät itse mitä tuottavat. Myönnetään, se on oikeasti uutta. Toisaalta, en näe sellaista vaihtoehtoa, että yritysmaailma perustuisi laajamittaisesti niin itsenäiseen toimintaan, vaikka selvältä vaikuttaakin se, että itsenäiseen toiminnnan kehittämiseen pystyvät yritykset lyövät keskusjohtoiset yritykset.

Kuka rakentaa lentokoneet? Junat? Autot? En näe, miten sadat itsenäisesti ohjautuvat tiimit rakentaisivat monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden pitää toimia saumattomasti yhteen ja joissa muutos yhdessä osassa vaikuttaa moniin muihin, erityisesti kun mennään softan ulkopuolelle asioihin joita ei voi korjailla helposti jälkikäteen.

Ohjelmistokehityksessäkin tähän samaan asiaan on törmätty jo joitakin vuosia sitten: agile ei skaalaudu. Vesiputousmallista ketteriksi ryhtyneet tiimit toimivat hyvin, kun tiimi ja työ on tarpeeksi pieni. Suuremmissa tuleekin sitten ongelmia. Ratkaisu on ollut yhdistää agileen Lean-elementtejä, joiden avulla päästään suurempii kokonaisuuksiin (David Andersonin Kanban, Scrumban yms.).

Supersoluilla on paikkansa tietyn kokoisessa liiketoiminnassa (tuotteen ominaisuuksilla, ei liikevaihdolla mitattuna). Uudeksi kaikenkattavaksi ratkaisuksi niistä ei taida olla.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Markku Pykäläinen
2013-04-24 06:18:54

Näin uskoo erittäin moni muukin ja siinä on mielestäni yksi, syy miksei supercell-ajatus monessakaan yrityksessä toimi. Ajatus vaatisi nimenomaan merkittävän rakennemuutoksen ja tarpeeksi suuren massan uskomaan uskomaan tällaiseen uudistamiseen. Pienet yritykset tai uudet yritykset, jotka rakennetaankin vapauden, vastuun ja innovatiivisuuden ympärille onnistuvat ja moni niistä vie asiakkaita isoilta laivoilta.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Kimmo Linkama
2015-11-09 17:22:39

Ei pidä nähdä isoa yritystä laivana, jota yritetään kääntää teelusikalla melomalla. Jos (myönnettäköön, monessa tapauksessa aika iso "jos") tahtoa ja näkemystä löytyy, pienet sisäiset vallankumoussolut voivat saada aikaan paljon itseään suurempaa muutosta. Alustukseksi vaikka tämä Tiedon Taneli Tikan blogijuttu: http://www.tieto.fi/nakemyksia-ja-visioita/miten-suuryritys-saadaan-innovoimaan-kuin-startup

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

ltiilika
2013-04-24 11:12:48

Hyvä kirjoitus ja hyviä näkökulmia myös kommentoijilla! Itse tuppaan ajattelemaan niin, että samaa menestyskaavaa on vaikea toistaa. Maailma muuttuu ja asiakkaiden odotukset muuttuvat. Supercell takoi itsestään menestyksen. Sen vanavedessä moni yrittää samaa, koska luulee, että Supercell on löytänyt jonkun viisastenkiven, joka kannattaa kopioida. Kopiointi ei yleensä onnistu, vaan uusi menestys tulee sillä, että tekee jotakin toisin: Vie saman toimintamallin toiselle alalle (niin kuin teki Ford 1900-luvun alussa tuomalla teurastamoiden toimintamallin autoteollisuuteen) tai yhdistää muiden keksimät asiat uudella tavalla (Apple), ja samalla ymmärtää, mitä se asiakkaiden kannalta merkitsee ja mikä siinä on Se Juttu asiakkaille. Nimenomaan se juttu, mikä muuttaa asiakkaiden odotuksia.

Supercellin toimintamallilla on saatu aikaan Supercellin pelit ja bisnes. Nokian toimintamallilla saatiin aikaiseksi Nokian bisnes. Applen toimintamallilla Applen bisnes. Jokainen uusi juttu on vaatinut omanlaisensa toimintamallit ja -kulttuurin. Samanlaisella mallillahan saa aikaan lähinnä samanlaista.

Omat vekarani ovat somenatiiveja - ja huom: ilman Facebookkia ja Twitteriä. 5-10 vuotta ja se sukupolvi ryntää aikuisuuteen, kuluttajiksi ja työmarkkinoille. Sosiaalinen media on heidän silmissään jo nyt jakautunut erilaisiksi heimoiksi sen mukaan missä yhteisöissä porukat hengailevat. MMOG:t ovat tuolle sukupolvelle jo nyt arkipäivää. Yhdistetään tähän vielä 3D-printtaus ja lisätty todellisuus uusina mahdollisuuksina, niin mikä mahtaa olla Se Juttu muutaman vuoden päästä? Ja millaisella toimintamallilla ja -kulttuurilla siihen päästään? Riittääkö supercell-ajattelu vai vaaditaanko sitten jo enemmän tai jotain muuta?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Markku Pykäläinen
2013-04-24 12:32:13

Allekirjoitan Itiilikan ajatukset ehdottomasti. Ei mitään uutta stuffia - lainaan itseäni perustuen noin 10v sitten tehtyyn High Performance Manufacturin tutkimukseen (googlaa, jos kiinnostaa tutkimus tarkemmin).

"Tulosta tukee myös HPM-tutkimus. Tutkimuksen mukaan mikään yksittäinen tuotannon päämäärä, esimerkiksi tuottavuus tai tehokkuus ei korreloi yritysten menestyksen kanssa. HPM-tutkimuksen mukaan operatiivista suorituskykyä arvioitaessa täytyy erot-
taa neljä eri ulottuvuutta: tehokkuus, laatu ja innovaatio, joustavuus sekä asiakaspalvelu.
Kaikissa näissä ulottuvuuksissa korreloivat menestyvissä yrityksissä vahvimmin kolme teki-
jää: uuden teknologian ennakointi, itsekehitetyt ainutlaatuiset käytännöt sekä uuden
teknologian tehokas implementointi.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-24 13:06:53

"Kaikissa näissä ulottuvuuksissa korreloivat menestyvissä yrityksissä vahvimmin kolme teki-
jää: uuden teknologian ennakointi, itsekehitetyt ainutlaatuiset käytännöt sekä uuden
teknologian tehokas implementointi" = eli siis yhtäkuin se mitä sanoin aiemmin, ajatus lähtee siitä että miten voimme parhaiten palvella asiakasta, mitkä ovat ne lisäarvot mitä asiakkaamme arvostavat niin paljon että kääntyvät väkisinkin meidän asiakkaiksi, ja kertaan vielä senkin, että tulee se asia sitten digimuodossa tai aasin selässä, ei ole se pointti; asiakas on!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ltiilika
2013-04-24 13:50:12

Lisäisin tuohon vielä neljänneksi sosiaalisen muutoksen ennakoinnin (tai noh, yleensä hitauden). Pelkkä teknologian ennakointi ja tehokas implementointi saattavat johtaa siihen, että markkinat eivät ole valmiit vastaanottamaan sitä, mitä on tarjolla. Esimerkkinä sixdegrees ja koulukaverit.com yrittivät samaa kuin facebook, mutta 5-10 vuotta liian aikaisin, tai esimerkiksi vielä viisi vuotta sitten MMOG:ille ei olisi ollut kummoisia markkinoita. Ensimmäiset verkkokaupat kaatuivat samasta syystä, ei ollut vielä tarpeeksi asiakkaita verkossa. Kännykkäpaikantaminen on nyt ihan arkipäivää, mutta sekin oli suunnittelupöydällä varmaan viisi vuotta ja väliin mahtui navigaattorivaihekin ennen kuin aika oli kypsä. Teknologisesta implementoinnista kannattavaksi bisnekseksi menee oma aikansa silloin, kun konseptiin liittyy tuo sosiaalinen muutos.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-24 14:51:24

-samaa mieltä!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-25 17:13:57

Hyvää tavaraa! kiitos kun osallistuit -asiaa ja oppia minullekin. upeeta. Rohkeasti vaan omalla nimellä! V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Anonymous
2013-04-27 07:08:20

En ymmärrä "unohtakaa digitaalinen liiketoiminta" ideologiaa, ollaanko alettu halkomaan hiuksia, sillä siihenhän Supercell perustuu. Jos loputtomalle joukolle apinoita annetaan kirjoituskoneet, jossain vaiheessa sieltä tulee Shakespearen teokset. Ei tämä toimintatapa riko digitaalisen liiketoiminnan perusedellytyksiä, joten mistähän tässä nyt on taas kyse? Supercell onnistuu kahden pelin kanssa niin hyvin, että nousu on kovaa. Katsotaan 2 vuoden päästä ovatko vielä maailmankartalla, vai onko Ilkka Paajanen toimitusjohtajana jossain toisessa yrityksessä yhtä huonona(hyvänä) johtajana.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-27 14:06:38

Kiitos! Matti on taitava kirjoittaja ja kielikuvien käyttäjä...Hyvin kytki pari trendiä samaan kirjoitukseen. Mies ei ollut väärässä. Juttu puhuttaa ja luettu 4000 kertaa! Kiitos tästäkin.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.