Yrityskulttuuri syö strategiat aamupalaksi

28.04.2013 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Yrityskulttuuri syö strategiat aamupalaksi

Mikä on mahdollista? Kaikki se, minkä yrityksen kulttuuri mahdollistaa. Tässä kirjoituksessa ei ole mitään uutta asiasta. Enemmänkin ynnään omat kokemukseni ja tuntemukseni asiasta.

Yrityskulttuuri lähtee yrityksen omistajista. Mikä on yrittäjyyden tavoite? Mitä omistajat tavoittelevat? Ääripäistä löytynee Rovio ja valtion yhtiöt. Osa liikelaitoksissa on olemassa ainoastaan ylläpitämässä liikennettä, ruokahuoltoa tai jotain muuta palvelua. Hyviä on sellaisiakin. Oli ilo olla synnyttämässä Staraa Helsinkiin.

Omistamisen kulttuuri määrittelee kuinka paljon uutta, kasvua, muutosta tai menestystä lähdetään tavoittelemaan. Omistaja saattaa palkata yritysjohtoon ravihevosen, unilukkarin tai kamreerin. Usein omistajat uskottelevat johtajalle tavoittelevansa taivaita, mutta haluavat pelkästään riskitöntä tuottoa. Tällöin liikkumatilaa jää vähemmän.

Yritän päästä kohti ajatustani! SE alkaa tästä. Mitä tapahtuu kun suurin osa yrityksen omistuksesta valuu joko valtiolle tai eläkeyhtiöille? Omistamisesta tulee tasaista. Omistamisen tavoite on tehdä tasaista tuottoa. Mitä se tarkoittaa yrityksen sisällä? Yritetään tehdä sama tai vähän enemmän kuin viime vuonna. Tilaa kehitykselle on todella vähän.

Valtaosa suomalaisista ottaisi mieluummin joka vuosi vähän lisää kuin loisi arvoa vuosikymmenille tai – sadoille. Olisiko se yksi syy miksi uuden luominen on niin vaikeaa? Tarvitaanko kulttuurivallankumous ja uusi sukupolvi että kasvuyhtiöiden malli lyö läpi kansankulttuurissa? Pitäisikö eläkeikää aikaistaa, jotta saadaan kasvun kautta syntyvää arvoa omistajaluokkaan? Riskejä syntyy samalla.

JA nyt itse asia. Mitä tapahtuu kun omistajaohjaus ohjaa tasaisuuteen, mutta toimiala muuttuu yritystä nopeammin? Onko tämä kuoppa johon Suomi on lankeamassa? Aika monessa yrityksessä taustalla on eläkeraha, säätiöitynyt perhe tai valtio. Synnyttääkö tällainen omistajuus uusia menestystarinoita? Vähittäiskauppa, media, lentäminen, jne. kohtaavat kansainvälisen kilpailun eikä metsä ehkä elätä. Pitäisikö sittenkin satsata valtionkin rahat isompiin riskeihin? Voiko mitään saavuttaa odottelemalla?

Hyvin johdetut yritykset ovat kiistatta arvokkaampia, tuottavampia ja kestävämpia. Sitä on tutkittu ja pitäisi tutkia huomattavasti enemmän. Jokainen menestystarina innostaa ainakin kymmenen uutta yritystä, ihan kuin urheilussa jonkin lajin menestys kirvoittaa uusia yrittäjiä lajin pariin.

Suomessa on paljon kasvollisia yrittäjiä ja menestyviä yrityskulttuureja PK-sektorilla. Miten teollisuus saataisiin haluamaan enemmän? Miten instituutioista tehtäisiin arvokkaampia muuten kuin pilkkomalla tai yrityskaupoilla?

Näin suomalaisten teollisuusyritysten muutosyrityksiä harvinaisen läheltä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Rautaruukki, Cargotec, Elcoteq, Elektrobit, Glaston, Huhtamaki, Kesko, Finnforest, Storaenso, Vacon jne. Olen oppinut haistelemaan yrityksen kykyä kasvaa, muuttua tai kehittyä. Olen myös oppimassa haistelemaan minkä asian yrittäminen on ajanhukkaa.

Harmi että olen niin positiivinen ja yritteliäs ihminen, että uskon ihmisen kykyyn saavuttaa mitä tahansa, yritysten kykyyn kansainvälistyä ja menestyä ja muutoksen mahdollisuuteen. Jos olisin tiennyt yrityskulttuurin merkityksen, olisin saattanut jättää muutamankin retken tekemättä. Toisaalta kaikki mitä olen tehnyt ja jättänyt tekemättä ovat auttaneet sen synnyttämisessä mitä tänään ja huomenna edustan. Vastoinkäymiset ne vasta kasvattavatkin.

 

 

 

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Harri K
2013-04-28 06:47:47

Yrityskulttuuri ja sen muutos on ikäänkuin leipälajini, ja tarkemmin sanottuna markkinoinnin ja myynnin perspektiiviistä. Olen kuitenkin sitä mieltä että kulttuurimuutos on sikäli ongelmallista että kun olemme ikäänkuin jämähtäneet siihen omaamme, on se tietenkin erittäinkin vaikeaa muuttaa. Oikeastaan haluamme mutta itse prosessi on niin vaivalloinen että useimmiten siitä ei tule mitään. Varsinkaan jos muutoksen vetäjällä ei ole omakohtaista kokemusta siitä toisesta kullttuurista mihin ollaan menossa. Silloin vain työkalut loppuvat, ja tavallaan tullaan siihen päätökseen että ei kannata. Toinen ongelma on se että kun ottaa huomioon Suomen ongelmallisen "saareke" tilanteen, monopolisoitumisen ja muut tämän tyyppiset yhteiskunnalliset faktat, niin vaikka joku yritys sitten onnistuukin, ja kuvitellaan että siellä todella osataan, totuus on useimmiten jotain muuta. PK yritysten kohdalla on kysymys yrityksen johdosta ja useasti yhdestä merkittävästä henkilöstä joka vain on päättänyt viedä asiansa läpi vaikka harmaan kiven. Näitähän löytyy, ne onnistuvat ja sitten häviävät seuraavien vuosien aikana. Siinä vain ei tosiasiassa ole itse yrityskulttuuria muutettu miksikään, kysymys on vain tahtotilasta. Ja toisaalta, myös siitä että yritys on onnistunut saamaan tietynlaisia yhteiskunnallisia "etuja" eri tahoilta,(huom. Nokia) ja yhtäkkiä löytää itsensä miltei monopoli asemasta, menestyy ja saa palstatilaa vaikka kuinka. Ajatellaan että, yep, yep, tämä yritys on onnistunut kulttuurimuutoksessa, ne pojat osaavat. Ja kuten huomattiin, eihän se niin ollutkaan.

Koen tämän kaiken tärkeäksi siksi että mielipiteeni on se että jos yrittää eteenpäin perinteisellä suomalaisella yrityskulttuurilla, ja varsininkin jos havittelee kansainvälisiä markkinoita, onnistumisen mahdollisuudet ovat tosi pienet. Otetaan vaikka Kone Oy. Jos tarkistelee asiaa tarkemmin niin huomataan, että kyseisen yrityksen kulttuuri ei ole enää suomalainen vaikka onkin suomalainen yritys. Eli ne jotka pärjäävät ovat tajunneet/olleet pakoitettu hyväksymään sen että on vain annettava periksi, mennään tuon "toisen" kulttuurin vaatimusten mukaisesti, mutta yritetään pitää kiinni omistuspohjasta jne. Ja väitän, että monet omistajista eivät ole vielä tänäänkään aivan varmoja siitä että mitens tämä näin kävi? Sain miljoonia, ja yritys porskuttaa, täysin edes ymmärtämättä miksi. Kun lukee tekstien välistä, on se aivan selvää.

Vaikka annan pisteitä esim., sille urhealle ajatukselle että Nokia, tms., on suomalainen firma ja että pääkonttorin täytyy olla Suomessa, tuotannon pitäisi olla Suomessa ja ties mitä. Onhan se isänmaallista eikö niin? Tullaankin tähän paradoksaaliseen tilanteeseen, missä Suomi-Neito, tahtotila, isänmaallisuus, sisu ja kaikki muutkin kansanomaiset perinteemme voivat itse asiassa olla esteenä menestykselle. (niin, Euroviisut eivät ole huono esimerkki) Kuitenkin oikein käytettynä, niillä on vissi markkina arvo, mutta vain pinta tasolla, kun rakennetaan vahvaa ja menestyvää yrityskulttuuria miissä onnistuminen haetaan myynnistä ja tuloksesta, voisin näin paradoksaalisesti heittää ehdotuksen, pääkonttorin voi jättää "nimellisesti" Suomeen, mutta antakaa periksi sille "toiselle" kulttuurille.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Asko Rantala
2013-04-28 07:09:12

Olen samaa mieltä Harrin kanssa. Erityisesti seuraavasta olen samaa mieltä: "PK yritysten kohdalla on kysymys yrityksen johdosta ja useasti yhdestä merkittävästä henkilöstä joka vain on päättänyt viedä asiansa läpi vaikka harmaan kiven. Näitähän löytyy, ne onnistuvat ja sitten häviävät seuraavien vuosien aikana. Siinä vain ei tosiasiassa ole itse yrityskulttuuria muutettu miksikään, kysymys on vain tahtotilasta." Se yksi vahva henkilö haluaa käyttää ulkopuolista konsulttia vain tiettyjen itse havaitsemiensa ongelmien ratkaisuun. Kun ratkaisu häämöttää, hän uskoo, että asia on kunnossa, ongelma on ratkaistu. Hän hoitaa itse loput. Sitten palataan entisiin toimitatapoihin ja kulttuuriin. - On unohdettu, että olisi pitänyt siirtyä uudelle aikakaudelle.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-28 07:14:06

Asko, juuri näin!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

piirimyyja
2013-04-28 09:48:45

Jepulis, maailma on muuttanut myös Suomeen ja vanhat teollisuudet ovat vasta aika lyhyen aikaa opetelleet olemaan kansainvälisiä. Sitä muutosta ovat hidastuttaneet etenkin ammattiyhdistysliike ja valtion turhan suuret omistusosuudet.
Meillä Suomessa on päässsyt alan johtavaksi yritykseksi aika helpolla, mutta kansainvälisesti sekä yritysten koko että osaaminen ovat kuin hyttysen paska Atlantissa.
Kansainvälistymisestä ja kasvuyrittämisestä on kiva puhua, mutta kun on yrittäjähousut jalassa ja yrityksellä menee ihan kivasti, töitä ja stressiä on sopivasti niin miksi pitäisi lähteä huutamaan maailmalle ja juoksemaan sekä myymään itsenäisyytensä rahoittajalle.
Kyllä kasvuyrittäjyyttä tarvitaan, mutta jos meillä ei ole soliidia tervettä vankkaa yrityspohjaa ei tätä kasvuyrittäjyyttä tukevaa rahaakaan ole tarjolla.
Tuntuu että perustervettä yrittäjyyttä ei aina oikein muisteta arvostaa, paitsi sitten kun kasvupyrähdysaika on ohi ja tarvitaan rahaa, silloin ollaan kyllä näiden perusyrittäjien lompakolla ja kaikki on ystäviä.
Jolla on mielenkiintoinen tarina, mutta sillä on vain 2 vaihtoehtoa: suuri menestystarina tai täydellinen floppi ja siihen vaikuttavat 1000 muuttujaa joihin ei yhtiön koodaajat eivätkä myyntimiehet voi vaikuttaa. Toivottavasti pojat laittavat puhelinmarkkinat uusiksi.

Eri keskustelu onkin tämä miten PK-sektori toimii, se on yleensä yhden yrittäjä-omistajan puskema näytelmä ja siihen ei kovin helpolla rooleja konsultille anneta tai ainakin roolihahmon kuolema on nopea.

Sen kun yritykset/yrittäjät oppisivat että apua ja hyviä neuvoja on tarjolla ja niitä kannattaa kuunnella, mutta meillä on liian vähän aikaa talvisodasta ja parista lamasta että monikaan uskaltaa sellaista riskiä ottaa että pitäisi oikein toisten enuvoja kuunnella ja vielä että niillä neuvoilla pitäisi oikein yrityskulttuuria muuttaa ja vielä menestystäkin tavoitella:)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Harri K
2013-04-28 10:41:22

Piirimyyjä, jos sinun laisiasi ajettelioita ja huom., nimenomaan tekijöitä olis edes 5% yrittäjäporukasta niin tulevaisuus olisi toisella mallilla. Toivonkin sinulta energiaa ja haluaa viestittää tätä kaikille jotka vähånkin haluavat kuunnella, kun sitä väsymättä tekee, niin aina silloin tällöin joku ottaa asian omakseen, ja tarttuu siihen lapioon ja alkaa hommiin. Ja silloin ainakin itse saan suurimman kiitoksen tunteen. Kiitos sinulle!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

piirimyyja
2013-04-28 12:03:02

Kiitos Harri, olenkin ajatellut että siirryn pikkuhiljaa matkasaarnaajaksi tai jonkunlaiseksi yritysten/yrittäjien talonmieheksi tai personal traineriksi, kyntämätöntä sarkaa on loputtomasti.

Kiva että edes joku on samaa mieltä maailmasta

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Torsti Tenhunen
2013-04-28 08:19:47

Kasvuyhtiöiden yrityskulttuuria voi käyttää esimerkkinä mutta tehdään se harkiten. Parhaimmillaan kasvuyhtiö on erinomaisen, uutta sukupolvea edustavan tai muuten fiksun omistajatiimin vetämänä. Mutta sitten voi tulla vaikeita hetkiä: ensimmäinen kunnon rahoituskierros tai jopa listautuminen, voimakas kasvu ja jolloin yrityskulttuuri uhkaa rapautua joko siksi ettei omistajia enää näy edessä tai uusien omistajien vaatimukset ovat kvantitatiivisempia.
Kiihdyttäjän näkökulmasta kulttuurin säilyttäminen kasvussa on yhtä tärkeää kuin strategisen ohjauksen ja rahoituksen varmistaminen. Sun artikkelin näkökulmasta ihailulle ei ole realistista katetta kaikissa kasvutyhtiöissä vaikka runsaasti hienoja esimerkkejä onkin.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville
2013-04-28 09:37:46

Torstin kommentista tulee mieleen seuraavat asiat... mikä on "totta" juuri nyt?! maailma taitaa oikeasti muuttua kun ei tiedä onko "hyvän" benchmark vuoden kasvuyritys (E&Y), kaikki teoriat rikkova Supercell vai ylipäätään Tuomiset, Muuraiset ja muut vahvan yrityskulttuurin rakentajat. Kaikkia kai tarvitaan ja mukaan mahtuu monenlaista. Se vain mikä on oikeasti totta on ainakin minulle vaikeaa...

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Sakari Sainio (@sakariatwhat)
2013-04-29 11:17:14

Yrityskulttuuri syö strategiat aamupalaksi, koska toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin strategiat. On paljon yrityksiä joissa huokaistaan kun strategia on valmis ja sillä mennään ja pitkään.
Vahva, kasvuhenkinen yrityskulttuuri, jossa jokainen on hyvin selvillä isosta kokonaiskuvasta ja omasta osuudestaan kokonaiskuvassa, tuottaa herkkyyden ja kuuntelun, jolla muutokset huomioidaan ajassa ja niihin reagoidaan nopeammin. Tämän päivän paras strategia on rakentaa vahva yrityskulttuuri, joka rakentuu muutokseen reagoimiseen ja muutoksen välttämättömyyden ymmärtämiseen. Perinteinen strategia-ajattelu on aivan liian pitkä prosessi. Yrityksen sisäiseen tiedonkulkuun pitää käyttää yhä enemmän aikaa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-29 13:07:02

Loistava kommentti! Kiitos tästä... on aika ottaa yrityskulttuurit tosissaan. ja ennenkaikkea, herätä pohtimaan toimintaympäristön muutosta! #V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Sanna Ketonen-Oksi
2013-04-29 14:36:52

Mä sitten “diggaan” näitä Villen kirjoitusten teemoja ja niihin kytkeytyvää kyseenalaistamista sekä rohkeutta sanoa sen, mitä ajattelee!

Olen ehdottoman samaa mieltä siitä, että suurin haasteemme on ajattelussamme. Siis asenteissamme ja ennakkoluuloissamme. Turvallisuushakuisuudessamme. Peloissamme. Laiskuudessamme ja helpon elämän tavoittelussamme.

(Lähes) kaikesta kiinnostuneena monialaisuuden puolestapuhujana, en minkään alan erityisasiantuntijana, olen vuosien mittaan pohtinut kaikenlaista: Mistä syntyy ihmisen luovuus? Miksi meillä on niin paljon mielenterveysongelmia? Miksi kaikki (?) tavoittelevat vakituista työsuhdetta? Miksi lapsiamme päivisin hoitavien tätien (ja setien) työtä arvostetaan niin vähän, että he saavat siitä aivan naurettavan alhaista palkkaa? Ja miten ihmeessä joku voisi olla niin viisas, että hänen työstään pitää maksaa ellei nyt miljoonia niin ainakin satoja tuhansia euroja joka vuosi? Mikseivät sähköautot ole jo kaikilla käytössä ja miksei kodeissamme ole enemmän kotimaista tavaraa, ruokaa jne.? Mihin me oikeastaan tarvitsemme muutosta ja kenen sitä pitäisi johtaa?

Seurattuani nyt jo ylioppilasikään ehtineen poikapuoleni sekä omien, vasta päiväkoti- ja alakouluiässä olevien tyttärieni kasvuprosesseja – ja työskenneltyäni suurimman osan aikuisiästäni kytköksissä koulutusorganisaatioihin – palaan jostain syystä aina saman
kysymyksen äärelle: Mikä meissä on vikana, kun kaikkien pitäisi olla samasta puusta veistettyjä ja siltikin niin monella meistä on paha olla? Miten tällaisessa yltäkylläisyyden ja vapaan ajattelun maassa pitää olla taiteilija tai joku ”hörhö” ollakseen luova ja valmis kokeilemaan jatkuvasti jotain uutta? Miksi me opetamme digitaaliseen maailmaan syntyneille lapsillemme itsestäänselvyyksiä, jotka löytää netistä emmekä keskity vaalimaan heidän luovuuttaan ja kykyään toimia erilaisissa muutostilanteissa? Miten Suomi pärjää näillä eväillä?

Kyllä, Sakari yrityskulttuurit syövät strategiat aamupalaksi. Kyllä Harri, yrityksen menestyminen ei välttämättä ole lainkaan hyvän yrityskulttuurin tae. Kyllä Ville, olemme jämähtäneet. Ihailemme kasvuyrittäjyyttä ja innovatiivisuutta, valtaa ja mammonaa. Mutta emme hyvää itsetuntemusta ja reilua tekemisen meininkiä. Emme uskalla epäonnistua emmekä halua ottaa riskejä. Koska emme panosta siihen, mikä olisi tärkeintä: Lapsissamme kytevään kokeilemisen ja kilpailemisen iloon. Aikuisissamme piilevään hulluttelun ja irrottelun voimaan. Ja koska olemme jämähtäneet ajatukseen siitä, että strategiat kuuluvat yritysjohdolle ja muut vain tekevät, mitä pyydetään tai mistä helpoimmalla pääsee. Ja niin päivät kuluvat eikä muutosta tapahdu.

Todellisuudessa tarvitsemme muutosjohtajuutta, jonka ytimessä ei ole toimintamenetelmien ja rakenteiden uudistaminen, vaan tavoitteena yhteisöllisyyteen, hyvään viestintään ja ihmisten motivointiin panostava yrityskulttuuri. Eikä se synny puhumalla, vaan tekemällä. Panostamalla vuorovaikutusverkostojen laatuun, asiakkaiden kuunteluun, työntekijöiden arvostukseen, vanhaan kunnon tiimihenkeen. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Valitettavasti olen huomannut, että siihen kykenevät vain ne, jotka ovat ensin sinut itsensä ja oman perimänsä kanssa ja joilla intohimo työhön ei synny vallan himosta vaan palavasta halusta oppia joka päivä jotain uutta sekä itsestään että toimintaympäristöstään. Parhaiten tämä onnistunee panostamalla tuleviin sukupolviin.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-04-29 14:52:40

Hienoa! Olemme siis oikealla suunnalla täällä?! Mukavaa että joku näinkin kannustaa ja hienoa ettei tätä tuskaa tarvitse kantaa yksin. Hyvä analyysi - oma matkani avoimuuteen alkoi "häpeästä luopumisella" Ymmärsin ettei mielipiteitä tai erimielisyyttä tarvitse pelätä, päinvastoin etsiä kaltaisiamme. Sana leviää ja sytyttää uutta. Kiitos osallistumisesta - jokainen tälläinen on pala parempaaa yhteisöllisyyttä! Kiitos ja kumarrus, V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Elina Parviainen
2013-07-31 12:42:10

Hei Ville, Päädyin useamman mutkan kautta tähän ilahduttavaan keskusteluun.Olen työskennellyt 13v. yrityksessä josta varmaan tullaan vielä kirjoittamaan kirjoja jos mistäkin näkökulmasta. Yrityskulttuuri, sen syntyminen, kehiitäminen, muuttaminen jne. on paljon puhuttu aihe, mutta vähemmän pintaa syvemmältä käytännössä raapaistu. Uusia ja vähemmän uusia ismejä tarjotaan ratkaisuksi, joskin todellisuudessa toteutetaan niiden tuomia ohjeita ja välineiden käyttöä. Saattaa käydä jopa niin että kulttuuri menee vaikeammaksi kun ei huomioida miten "näkymätön" muuttuu vain näkyvän muuttamiseen tähtäävässä toiminnassa. Koetan saada ajatuksiani kasaan jotta saisin lopputyöni tehtyä. Kysynkin, saanko käyttää tuota lausahdustasi "Yrityskulttuuri syö strategiat aamupalaksi" viittaamalla sivustoihisi? Enpä ole edes itse E.H. Scheinin kirjoista näin raflaavaa sanontaa lukenut :)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-07-31 14:01:02

Hei! Tottakai saa - mutta samalla kannattaa muistaa myös Druckeria "culture eats strategy for breakfast" mm.

http://www.relationaldynamicsinstitute.com/?p=48

Terkut! V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-07-31 14:01:43

olisi muuten kiva tietää miten päädyit elina? ihan vaan esimerkkinä miten tieto liikkuu verkossa.... V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.