Jokaisella vuosikymmenellä taloudessa syntyy kuplia. Yleensä lähtökohtana on runsas rahoitus ja kasvava kysyntä, jotka yhdessä muodostavat arvostuksen, joka ei ole kestävällä pohjalla. Missä lymyilevät tämän vuosikymmenen kuplat?

Viime vuosia on leimannut luonnottoman halpa raha. Mihin lähes nollakorolla lainattu raha on päätynyt? Ainakin sementtiin – rakennusliikkeet juhlivat kuluttajien rohkeutta rahoitaa ja valtavaa rakennusbuumia kasvukeskuksissa. Vain tulevaisuus kertoo mihin Triploja ja Redejä tarvitaan.

USA:ssa on jatkunut uskomaton nousukausi finanssikriisin jälkeen. 2008 romahduksen syitä ei aidosti korjattu ollenkaan, vaan ongelmat lakaistiin maton alle luomalla lisää rahaa ja kulutusta talouteen. Risto Murto totesi taannoin seuraavan taantuman osuvan tulevan hallituksen hallintokaudelle. Aika helppo olla samaa mieltä.

Ketkä sitten hyötyvät romahduksista? Tietysti he, jotka pystyvät ostamaan lisää markkinoilta hintojen laskiessa. Viimeiset kolme taantumaa ja kriisiä ovat myös kiihdyttäneet digitalisaatiota. Fyysisiä rakenteita on aina korvattu joustavammilla ja tehokkaammilla palveluilla.

Itse olisin erityisen huolissani, jos omistaisin tavarataloja, paperimediaa tai autokauppoja. Jotain kiinnostavaa sijoitettavaa voisi löytyä kotimaan matkailusta tai erikoistuneesta elintarviketeollisuudesta. Palveluprosesseja virtualisoivat teknologiayhtiöt saattavat myös tehdä reippaita kasvupyrähdyksiä.

Kriiseistä ja kuplista huolimatta hyvinvointi menee jatkuvasti eteenpäin. Maailma paranee, mutta ei valmistu koskaan.

Huolista, murheista ja kriiseistä emme pääse ikinä irti, mutta riittävän suoraviivainen, laadukas ja ajankohtainen arvoketju tuottaa lähes aina parempaa arvoa sen omistajalle.