Ville väittää, mutta mistä sitä oikeasti tietää….

Omistajuuden analytiikka

Mistä tiedämme omistammeko hyvin?

Hyvä kysymys. Samalla voisimme kysyä, että jos pyrimme parempaan omistajuuteen, miten mittaamme omistajuuden onnistumista ja kehitystä?

Moni tyytyy ainoaan yhteiseen vieraaseen kieleemme numeroihin. Jos osingot tulevat on omistajuus ja koko liiketoiminta kunnossa. Asiaa voisi tarkistella myös yhteisön kehittymisen ja kollektiivisen oppimisen kautta.

Omistajuuden tilaa ja kehitystä voisi tutkia myös omaa tekemistä suhteessa omaan viitekehykseen ja muihin yhtiöiden Suomessa.

  1. Yhtiön oma tieto. Miten me organisoimme omistamisen. Onko meillä kirjattu omistajastrategia, omistajasopimus ja millainen meidän hallituksemme on rakenteeltaan. Kasvaako yhtiö ja paraneeko tulos, kehittyykö tyytyväisyys ja osaammeko innovoida. Balanced Scorecard –tyyppinen mittaristo kertonee paitsi omistajuudesta, myös sen suunnasta ja kehittymisestä.
  2. Vertailuryhmän tieto. Miten omat tietomme erottuvat toimialan toisista yrityksistä, kilpailijoista tai valitusta viiteryhmistä. Usein kannattaa verrata yli rajojen ja katsoa mitä hyvää ja pahaa muut saavat aikaiseksi. Omaa omistajuutta voisi verrata viiteryhmän tuloksiin vuosien aikana.
  3. Ympäristön tieto. Miten suomalaiset vaikkapa rakennusliikkeet kasvavat, tuottavat, johtavat ja kehittävät. Miltä viestintä vaikuttaa ja mitä toimialasta kirjoitetaan. Vertaamalla oman ja viiteryhmän tietoa markkinatietoon, saadaan kiinni mikä on jo mahdollista ja missä keskimääräinen osaaminen kulkee

Tehdään omistajuuden kehittämisestä johdettu prosessi?

Sovitaan selkeä maali omistajastrategialle ja haetaan tieto, miten yritys pärjää suhteessa ympäristöönsä. Projektoidaan tuleva strategiajakso ja sitoutetaan porukka mukaan. Tehdään yhdessä töitä yritysarvon puolesta.

Utopiaa?

Ei vaan arkista aherrusta. Omistajaa ei saa jättää yksin ja johtamiselle, hallitukselle ja omistamiselle on luotava selkeät roolit, jotka tekevät muutakin kuin ylittävät laillisuuden kynnyksen. Parhaimmillaan voisimme ajatella omistaja-arvon kasvattamista pelinä, johon jokainen haluaa arjessa osallistua.

Omistajuus on yhteinen asia, josta on syytä rakentaa ammatti tai ammattimainen prosessi. Se onnistuu tavoitteiden, valintojen, suunnitelmien, tekemisen ja mittaamisen kautta.

Miksi omistaa ilman ajatusta, kun osaamistakin on tarjolla?

 

Ps. Suomeen on syntymässä iso tietopankki omistajuuden rakenteista, tuloksista ja kehityksestä.