Korrelaatiot

Seuraava hajatus on ehkä tärkein käänteen tekevin omassa ajatusmaailmassani tähän mennessä. Katsotaan, onnistunko kiteyttämään sen ymmärrettäväksi.

Elämme lineaarisessa maailmassa, ns. janatodellisuudessa. Arkemme, yrityksemme, yhteiskunta ja elämä rakentuvat lineaariseen järjestelmään, jossa tietoa tuotetaan, jaetaan ja jalostetaan analogisesti erilaisissa kohtaamispisteissä vaikkapa koulussa, yliopistossa, työpaikalla tai yhdistyksessä. Tapaamme päivittääksemme itseämme ja muita tiedon avulla.

Teknologia ja digitalisaatio (huom. erikseen) muuttaa tämän kaiken. Teknologian avulla yhdistämme eri tietopisteitä, sisältöjä ja kanavia samanaikaisesti ja analysoimme niiden suhteita. Syntyy asioiden korrelaatioita, jotka tulevat muuttamaan asia kerrallaan aivan kaiken. Huomasin itse opetelleeni tätä tekoälyn tulevaa maailmaa toimien itse koekaniinina.

Tähän väliin selventäviä esimerkkejä (näin toivon):

1. Oppiminen on jo muuttunut. Opetus laahaa perässä ja opetussuunnitelmista pitäisi siirtyä oppimissuunnitelmiin. Kysyin kerran rehtoreilta, että onko 9 vuotta samaan aikaan samassa luokassa ja rakennuksessa oikeasti oikea tapa oppia kaikille. Ymmärrämme lapsistamme teknologian jo muuttavan tapaa etsiä, löytää, vertailla ja yhdistellä tietoa uudella tavalla. Opetus ei ole puhetta edestä isossa ryhmässä ja kirjan oppimista.
2. Vietin pääsiäisenä aikaa ystävieni kanssa Hangossa. Mukaan tullut teini (12v) rakensi meille aikuisille kysymättä whatsapp –ryhmän, jonka kautta hän viesti meille asioita. Poika tekstaili kanssani, otti äitinsä videopuheluna mukaan rinnalle keskustelemaan syömisestä ja ajoi samalla koko ajan edes takaisin pyörällä. Korrelaatiopisteitä ihmisten, asioiden, sisältöjen ja kanavien kanssa maailman itsestään selvimpänä asiana.
3. Moni valittaa, että palavereita on liikaa. Kysyn aina miksi. Kokoonnumme jakamaan tietoa, vaikka meidän pitäisi jakamisen sijaan syventää ja parantaa sitä. Siksi moni kokee hallitustyön turhana. Hallitus on aina jäljessä, ulkopuolinen ja vähän lisäarvoa tuottava. Tämä kaikki voidaan muuttaa rakentamalla hallituksen työskentely eri tavalla. Tarvitaan 1) yhteisöllinen viestialusta, johon jatkuvasti päivitetään informaatiota, 2) teemoitettu hallituskalenteri, jolla varmistetaan, että tiedon pelkän jakamisen sijaan kohtaamisessa synnytetään uutta ja 3) korrelaatioita eri vaikuttajien kuten asiakkaiden, työntekijöiden, johtoryhmän yms. Välillä jolloin hallitus elää virtuaalisessa tilannehuoneessa, eikä pönötä omassa todellisuudessaan arjen ulkopuolella.
4. Kun aloitin tämän blogin, Digitalistin yms. Hankkeita, ryhdyin rakentamaan korrelaatiota eri käyttäjien, sisältöjen ja kanavien välillä. Aivan kuten toreilla on tehty tuhansia vuosia. Tein sen vain oviin koputtamisen sijaan verkossa. Alustoille kerääntyi tuhansia seuraajia, satoja vaikuttajia ja kymmeniä tiedon tuottajia. Lopputuloksena on voimakas parvi ja verkosto osaamista, tiedon jakamista ja toimintaa.

Myös tekoäly (apuäly tai keinoäly) on eri korrelaatioiden synnyttämistä ja niistä oppimista. Saamme vasta pikku hiljaa isoja datamääriä ja oppia käyttöön, mutta samaa ”Stanssia” voi kokeilla eri asioissa, yhdistää hallitus / työyhteisö / arvoketju / yhteisö alustalle ja oppia analytiikan kautta. Niin minäkin tein sekä tässä blogissa ja Digitalistissa.

Tuotin tietoa siitä mikä kiinnostaa ja järjestin tapahtumia ja muita kohtaamisia ymmärryksen avulla.

Tämä tiedon korrelaatioajattelu on ikivanha, mutta saamme sen jokainen käyttöön testaamalla ja ymmärtämällä sen hyödyntämistä arjessa. Ei meidän tarvitse tehdä työtä samassa paikassa, ajassa tai yhteisössä, vaan löytää korrelaatioita ja arvoa eri osatekijöiden välillä. Se onnistuu vain testaamalla eri tavoilla.

Mitkä kaikki asiat muuttuvat lineaarisista, analogisista prosesseista älykkäiksi ja korreloiviksi seuraavan 10 vuoden aikana?

Ainakin työssä, terveydenhoidossa, rakentamisessa ja muissa työvaltaisissa prosessissa nähdään muutoksia.  Ajattelumalli on myös mahdollisuus disruptoida ja muuttaa kilpailu eri toimialoilla.  Algorytmien valtaa ja voimaa nähdään jo sijoittamisessa, matkailussa ja verkkokaupassa.

Todellisuudessa elämme älykkään toimintaympäristön esihistoriaa. Silti arvossa, tuottavuudessa ja tehostamisessa on jo nyt valtavasti saavutettavaa.

Nousin itse kolmessa vuodessa Suomen tutkitusti parhaaksi markkinoinnin asiantuntijaksi vuonna 2016 vain reilun kolmen vuoden blogaamisen jälkeen. Silti minulta kysytään yhä usein, miksi en kirjoita kirjoja vaan vaikutan verkossa. Blogiani on nyt lukenut 800.000 suomalaista lähes 2 miljoonaa kertaa. Miksi ihmeessä tuottaisin tietoa noin 2000 kirjan lukijalle äärimmäisen raskaalla ja hankalalla prosessilla?

Toki kirjalle on paikkansa, mutta kyllä älykkäät alustat, algorytmit ja niistä oppiminen on maailmaa ihmeellisellä tavalla muuttava voima.

Pidän tätä oivallusta ehkä tärkeimpänä kirjoituksistani tähän asti. Se yrittää selittää sen, mitä olen omalla blogillani, Digitalistilla ja tekemiselläni tavoitellut. Oppia ja ymmärrystä älykkäiden alustojen hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja arjessa. Kirjoituksen ”valo” syttyi erittäin korkealle arvostamani Timo Teimosen kanssa keskustellessani. Timo parahti, kuinka vaikeaa on kuvata ja piirtää tekoälyä lineaarisessa maailmassa eläväville virkamiehille, lääkäreille, opettajille ja insinööreille. Sanoin Timolle, että ehkä systeemejä on parasta muuttaa niiden ulkopuolelta muuttamalla arvoketjuja.

ps. Vuodesta 2013 luennoilla käyttämäni kalvo, jolla olen kuvannut janatodellisuuden murrosta korrelaatioiden maailmaksi.