Ryhtyessäni 2010 verkostomaiseksi yksinyrittäjäksi ajattelin seuraavien periaatteiden määrittelevän yritystoimintani tulevaisuuden.

 
1. Olen oman yritystoimintani kohtalon seppä. Kykyni johtaa yrittämisen suuntaa, laatua ja määrää määrittelevät toiminnan menestymisen.
2. Olen itse vastuussa omaan osaamisen kysynnän luomisesta. 1) Tietoisuus osaamisestani 2) Kiinnostus osaamiseeni 3) Halu ostaa osaamistani ja 4) Sisään tulevat tilaukset syntyvät kyvystäni synnyttää työmarkkinaa tekemisilleni
3. Erillistä myyntiä, markkinointia ja asiakaspalvelua parempi idea mikroyrittäjälle on jakaa kaikkea tietoa tekemisestä, osaamisesta ja onnistumisista kaikkialla, kaiken aikaa ja jatkuvasti sen vaikutuksista oppien.
4. Olen liian pieni löytämään minulle sopivat asiakkaat. Siksi asiakkaiden on löydettävä minut verkosta, tapahtumista, kohtaamisista jne. Määrällä, suunnalla ja laadulla on väliä.
5. Ajankäyttö on kaiken A ja O. Pitää ymmärtää, mitä pitäisi olla tekemässä sen sijaan mihin aika menee. Töitä on yleensä tehtävä paljon kuviteltua määrää enemmän.
 
 
Yksinyrittäjän etu on vapaus ahertaa vuorotta ja hoitaa itse kaikki yrityksen asiat. Yksinyrittäjällä ei ole ihmisiä huolena, jarruna eikä esteenä työn etenemiselle. Samalla tavalla yrittävä on täysin yksin yrityksensä, haasteiden ja tekemisensä kanssa.
 
Paras tapa menestyä yksin yrittävälle on rakentaa ja osallistua verkostoihin, liittoutua samanhenkisten kanssa ja ulkoistaa kaikki muu mahdollinen kuin oman intohimoon liittyvät asiat.
 
Tulevaisuuden työelämässä yksin yrittävät, yhteisöt ja korporaatiot toimivat ekosysteemeissä sulassa sovussa keskenään. Teemme töitä yhdessä, vaikka jokaisella meistä on itsellemme räätälöity ja sopiva suhde työhön ja sen asiakkaaseen.