Asiantuntijasta vaikuttajaksi

09.11.2014 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Asiantuntijasta vaikuttajaksi

Milloin sinussa syntyi ajatus, että olet asiantuntija? Oivalsitko tietäväsi jostain asiasta enemmän kuin toiset vai inspiroiduitko intohimoisesti oppimaan ja selvittämään asiaa? Tekivätkö vuosien projektit ja urakat sinusta oman asiasi ekspertin? Muistatko milloin luulit, että asiasta vaikeneminen kuuluu asiaan?

Sukupolvemme suomalaiset saavat lähes kaiken valmiina. Ilmaisen koulutuksen, terveydenhoidon, hyvinvointiyhteiskunnan, infrastruktuurin ja niin edelleen. Koulutamme, kasvatamme ja harjoitamme huippuosaajia näkymättömiin tehtäviin. Vaikeneminen on kultaa vaikka asioista välittäminen ja niiden jakaminen olisi oman alansa timanttia.

Luovu häpeästä. Ryhdy jakamaan osaamistasi. Kerro ajatuksistasi, jaa tietoa toimialasta, ryhdy linkittämään ihmisiä, ideoita, asioita ja ajatuksia verkossa.

Ole oman osaamisesi majakka merellä harhaileville tovereillesi.

Ymmärräthän ettei sinun tarvitse mielipiteitäsi hävetä. Maailma on täynnä erilaisia näkemyksiä, jokaisella on oikeus omiinsa, mutta vain jakamalla ja antamalla tiedon levitä voimme päästä asioissa eteenpäin. Vaikka puhetta on paljon, sitä tarvitaan vieläkin enemmän. Mitä useampi kokki, sitä valtavampi soppa.

Yhdessä ryhmä asiantuntijoita on taatusti vahvempi kuin kenenkään julkaisu. Hädän hetkelläkin vahvistumme toimimaan yhteisvoimin. Mitäpä jos yhdessä ja erikseen ei olisikaan erikoishetkiä varten vaan arjen paras supervoima?

Verkko yhdistää tiedon, tekijät, tekemisen ja tulokset. Ei ole olemassa enää puhujia, kirjoittajia ja tekijöitä, vaan ihmisiä, jotka vaikuttavat älyverkoissa parempien tulosten saavuttamiseksi. Elämää on verkon ulkopuolellakin, valjasta nekin voimavarat erikoisosaamisesi kehittämiseen ja levittämiseen. Sanat ovat tekoja ja jokaisen on syytä ryhtyä sanoista tekoihin.

Altistumalla muiden ihmisten vaikutukselle, kritiikille ja passiivisuudelle huomaat voimistuvasi. Voimaannut kun huomaat vaikuttamisen edut ja avoimuuden häviävän pienet uhat. Ymmärrät kun ryhdyt tekemään ja huomaat, että pahinta mitä voi tapahtua on asioista vaikeneminen. Vaikeneminen ei ole vaihtoehto, koska silloin luovut sinulle annetusta oikeudesta käyttää valtaa. Vaikenemalla päätät antaa muiden vaikuttaa asioistasi.

Millainen asiantuntija tietää, mutta ei suostu tietoaan jakamaan?

MITÄ – Oivalla, että sinulla on sekä mahdollisuus että velvollisuus ryhtyä jakamaan tietojasi ja taitojasi. Muista, että ihmiset ovat kiinnostuneita persoonista ja ihmisistä ajatusten takana. Älä siis puhu pelkkää asiaa vaan vaikuta ihmisenä toisille ihmisille. Henkilönä ajatusten kanssa olet kiinnostavampi ja vahvempi.

KENELLE – Ei Rock-brändi voi fanejaan valita. Et kuitenkaan pysty päättämään kuinka moni tarinasi lukee, jakaa tai laittaa eteenpäin. Joudut altistumaan muiden vallankäytölle. Älä siis pohdi kohderyhmiä liikaa vaan anna ihmisten valita mistä vaikuttuvat. Voit ja pitääkin kohdistaa ja keskittyä, mutta oivalla, että ihmiset itse valitsevat ovatko kohderyhmääsi vai jonkun toisen.

MITEN – Älä ajattele, että joudut vielä viestimäänkin asiasta. Älä ajattele vaikuttamista taakkana vaan mahdollisuutena. Voit olla oman alasi merkittävin vaikuttaja asiassa. Alansa parhaille vaikuttajille löytyy aina töitä ja lisää korvausta suorituksista.

 

Rakenna viestiminen osaksi omaa prosessiasi. Tee siitä osa arkea.

Valitse itsellesi sopivimmat keinot. Video on nopea ja sen tekemiseen tottuu nopeasti. Kirjoittaminen on toisille helppoa ja muitakin kanavia on olemassa. Tee juuri luovien kommunikaatiokanavien yhdistelmästä itsellesi tavaramerkki. Jos maailma olisi vapaa, vuokraisin helikopterin kuvamaan kuinka piirtelen näitä mielipiteitäni eteläisen meren hiekalle. Olisi kivaa sekä tekijällä, välittäjällä että vastaanottajalla. Hiekalla tanssiva konsultti kertoo mitä nyt ja seuraavaksi.

Suomi tarvitsee tutkijat, tietäjät, osaajat ja asiantuntijat ulos siiloista. Kilpailukykymme vaatii avoimuutta kaikkeen tekemiseen ja keskusteluun. Monimutkaistuvat maailma kehittyy räjäyttämällä vapaana olevan tiedon ja jalostamalla sitä. Data on uusi öljy, sitä syntyy ja synnytetään jakamalla parempaa tietoa asioista. Data asuu liian usein asiantuntijoiden korvien välissä.

Maanantaina 300 asiantuntijaa kokoontuu pohtimaan vaikuttamista Dinglen & Digitalistin yhteistapahtumaan http://digitalistnetwork.com/events/event/asiantuntijasta-vaikuttajaksi-huippuseminaari/

Ja kyllä… tässä on puheenvuoroni. Tekstinä, huomenna puheena, esityksenä ja toivottavasti videolla. Toivottavasti joku suostuu ajatukseni jakamaan.

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Marjo Huhtala
2014-11-09 09:18:18

Kristallia! Hieno kirjoitus. Taas.

Tieteen puolelta ystävämme Nonaka ja Takeuchi ovat antaneet meille mallin hiljaisen tiedon jakamiseen. Tein tästä tutkimusta 2000-luvun puolivälissä. Harvardin julkaisuista suomeksi käännettynä ja yksinkertaistettuna kiertokulku hiljaisen tiedon jakamiseen menee näin:
1) rakenna luottamus: jaa ja pöhise
2) keskustele: suunnittele toimia
3) kiteytä: harjoittele ja toteuta toimet
4) järjestä ja hyödynnä oppimasi: ja uuden oppiminen alkaaa taas alusta.

Jatkuva kehä. Ba.

Tietoa on paljon useita eri muotoja: data, info, tieto, oivallus, viisaus, älykkyys. Näitä kaikkia kannattaa jakaa. Ehkä intuitio, uskomus, huhu ja luulokin ovat tiedon olomuotoja.

Kouluttajana tärkein tehtäväni on oivalluttaa ihmisille samaa asiaa mitä Ville teet ja Digitalistin verkostomme yhdessä tekee. Mikä kaikki on tietoa ja miten voisimme sitä itsenäisesti, sosiaalisesti ja digitaalisesti hyödyntää? Toinen intohimoni on harjoittaa ja fasilitoida erilaisten treenien kautta Nonakan ja Takeuchin Ba-mallia oppimistilanteissa.

Uskon tähän valittuun tiehen. Oppimisen ja opettamisen tiehen. Yhteiskuntamme kilpailukyky on kiinni siitä. Ihmisten hyvinvointi on kiinni siitä. Projektien johtaminen on kiinni siitä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2014-11-09 09:57:08

Superkommentti! Kiitos #ihmemimmi! tätä oli mukava lukea. hienoa että intuitiiviset höpötykseni toistuvat toisaallakin...löytyykö tuo artikkeli jostain? V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Marjo Huhtala
2014-11-09 16:30:48

Artikkeleita on pitkä liuta. Laitan sähköpostilla tulemaan sinulle lähdeluettelon ja listan. Itse jutut pitäisi kaivella tai ostaa journaaleista. Yliopistojen kautta pääsee tietokantoihin, yleensä ne siis ovat maksullisia. Minulla oli aikoinaan tutkijana pääsy niihin suoraan, mutta enää ei ole muuhun kuin lähdeluetteloon, muistiinpanoihin, omiin julkaisuihini ja opetuksiini aiheesta :)

Tarkennus. Ylläoleva kommenttini on oma vapaa käännökseni ja kokemukseeni perustuva sovellus Knowledge Based View:n (KBV) parissa työskennelleiden tutkijoiden töistä, johtotähtenä Nonaka ja Takeuchi. Voit siis tuollaisenaan referoida allekirjoittanutta ja käyttää tuota mallia, mutta sinun on hyvä tietää, että tausta perustuu kyseisten herrojen töihin. Tuollaisenaan mallia ei ole suoraan missään kuin omissa jutuissani, mutta pääset jyvälle, kun näet myös originellit tutkimukset. Tein aikanaan tuosta juttua myös diplomityöhöni, koska olin kiinnostunut hiljaisesta tiedosta kilpailukykytekijänä.

Olen aika tarkka mainitsemaan opetuksissani, kenen viisauksiin nojaan :) Joskus unohtuu sanoa, että olen jalostanut juttua itse jo hieman pidemmälle :) Voisin ehkä itsekin tästä pian julkaista jotain, on taas käytännön casea ja oppia kertynyt.

Mahtavaa Ville, että kiinnostuit! KBV on todella relevanttia tutkimuskamaa ja näen, että sieltä löytyy sovellusalueita suoraan myös digitalisaatiota ja siellä tapahtuvaa fasilitointia ja osallistamista koskien.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Marjo Huhtala
2014-11-09 17:21:14

Nyt kun taas aiheesta innostuin! Jos joku muukin lukee tätä kommenttiketjua, niin näillä tiedoilla pääsee liikkeelle.

Ensinnäkin ihan vaan Googlettamalla löytyy todella hyvät yleistiedot suomeksi Nonakasta ja Takeuchista mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/SECI-malli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ba_(tieto)

Tiedemaailmassa 2000-luvulla ei vielä ollut ihan kaikki netissä, mutta tämä Okkosen kanssa laadittu yhteispaperi löytyy (tyttönimelläni). Esitin sen Kiinassa innovaatiokonffassa:
http://www.academia.edu/1075882/Competitiveness_of_knowledge_intensive_services

Aikanaan tutkimustani, josta on kirja nimellä "Kilpailukykymallien arviointi tietointensiivisten palveluyritysten näkökulmasta" hyödynsi mm. viestinnän keskusliitto julkaisussaan "Innovaatiojohtaminen osana viestintäalan strategisia linjauksia".

Artikkelit, joilla KBV-konsultti pääsee tutustumaan ja nauttimaan historian siipien havinasta:

Nonaka, I. 1994. A Dynamic Theory of Organisational Knowledge Creation. Organization Science.Vol. 5. No. 1, 14-37.

Grant, R.M. 1996. Toward a Knowledge-based Theory of the Firm. Strategic Management Journal.Vol.17. Special Issue: Knowledge and the firm, 109-122.

Grant, R.M. 1997. The Knowledge-based View of the Firm: Implications for Management Practice.Long range planning. Vol. 30. No. 3, 450-454.

Spender, J.C. 1996. Making Knowledge the Basis of a Dynamic Theory of the Firm. StrategicManagement Journal. Vol. 17. Special issue: Knowledge and the Firm, 45-62.

Kirjavinkit:
Løwendahl B. R. 2000. Strategic Management of Professional Service Firms, 2nd edition. Denmark:Copenhagen Business School Press.

Boden, M. & Miles, I. (ed.) 2000. Services and the Knowledge-based Economy. London: Continuum.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Timo Salonen
2014-11-11 06:18:58

Samat on näemmä lähteet muillakin, tällainenkin löytyy: Kehittyvä organisaatio, muuttuvassa toimintaympäristössä - Osaamisen johtaminen ja hallinta Puolustusvoimissa (MPKK Johtamisen laitos julkaisusarja-tutkimuksia 1/2002), julkaisujen runsauden pulan takia ei löydy (enää) verkosta...

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.