Vaikeudet

20 lokakuun, 2016 | Kasvu | Ville Tolvanen

Vaikeudet

Suomalaista kulttuuria kuvaa mielestäni hyvin sanonta ”Se mikä ei tapa, vahvistaa.”

Epäilen meidän kaikkien suhtautuvan ajatukseen nyökytellen. Vaikeudet ovat osa elämää ja ne kasvattavat meitä.

Paskanmarjat. Tekisi mieli huutaa, että vitut ne mitään kasvata vaan kuluttavat, ahdistavat ja vievät turhaa energiaa hyvältä elämältä. Ehkä asia vaatii hieman syventymistä.

Näemme joka viikko tarinoita ihmisistä, jotka ovat kääntäneet maailman vaikeudet ja haasteet voitokseen. Vuorikiipeilijöitä, syövän selvittäneitä ja erilaisten kilpailujen mitalisteja. Yksinhuoltajia, mielisairaita ja tavallisia arjen jättiläisiä. Pelkästään arjen tarkastelu todistaa meille vaikeuksien olevan keskeinen osa elämäämme.

Ehkä vaikeudet voisi jakaa kolmeen eri ryhmään? Antakaas kun konsultti vähän fläpittää. 1) Vaikeudet, jotka ovat totta pääosin omassa päässämme. Luulemme asioita ja asetamme itsellemme rajoitteita, joita muut eivät näe. Olemme liian lihavia, lyhyitä, vanhoja ja kyvyttömiä pääosin omassa päässämme. Aivomme tuottavat meille turhia vaikeuksia aivan pyytämättä.

2) Vaikeudet, jotka ovat edessämme ja ehkä ylitettävissä. Miten minä voisin vaikuttaa olosuhteisiini tai kukistaa edessäni siintävät vaikeudet? Vaihtaa ammattia tai elämänkumppania? Muuttaa toiseen maahan, kaupunkiin tai osoitteeseen? Ryhtyä yrittäjäksi tai luopua leveästä elämästäni osana yhteiskuntaa? Paljon on tehtävissä, jos asioita uskaltaa katsoa tyhjältä pöydältä tai ulkopuolisen silmin.

3) Vaikeudet joihin emme voi vaikuttaa. Talous, Venäjä, luonnonvarat ja maailmarauha. Voimme toimia niiden puolesta, mutta tapahtumien kulku ei ehkä lopulta ole käsissämme. Voimme silti löytää ikävistäkin asioista jotain hyvää. Sodat luovat innovaatiota ja lamat tervehdyttävät yrityspohjaa. Maallakin voi keksiä uutta tekemistä, kun maanviljely ei enää kannata. Turha murehtia vaikeuksista, joiden ratkaisut eivät ole käsissämme.

Vaikeudet on tehty voitettaviksi

Lukitsemme ajatuksemme vallitsevaan ja asetamme itsellemme rajoja joita ei olemassa. Näemme edessämme vaikeuksia, joita ei ole olemassa. Emme osaa katsoa vaikeuksien taakse kohti parempaa elämää ja maailmaa. Murehdimme asioista, joiden ratkaiseminen ei ole käsissämme.

Vaikeudet ovat osa inhimillistä elämää. Jos vaikeuksia ei ole keksimme niitä. Ihminen selittää itseään ja elämäänsä rajojen ja rajallisuuden kautta. Keksimme kaikkea mikä viihdyttää ja tukee ajatuksiamme ja tunteitamme. Olemme biologisesti tyytymättömiä ja halukkaita tunnistamaan ympäröiviä vaikeuksia.

Minusta vaikeuksiin ja niiden voittamiseen kannattaa suhtautua kahdella eri tavalla. On tärkeää katsoa peiliin ja pohtia omia vaikeuksia. Ovatko ne todella olemassa ja miksi koemme ne vaikeuksina. Toinen tapa on vetää välillä sokka irti elämässä ja potkia kaikenlaisia asenteita ja raja-aitoja. Sillä tavalla huomaa asioiden olevan todellisuudessa aika hyvin. Jokaisella on tilaa elää, yrittää ja uusiutua.

Aloita aamu kahvihuoneessa toteamalla, että %&tut täällä mitään vaikeuksia ole, pelkkiä haasteita ja mahdollisuuksia. Kuuntele sitten mitä muut sanovat. Pohtikaa yhdessä ovatko vaikeudet keksittyjä, ylitettäviä vai mahdottomia. Kahteen ensimmäiseen kannattaa paneutua. Kolmas on kohtaloa varten.

KIRJOITA KOMMENTTI

matt
2018-12-16 17:24:36

joo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.