Digiprosentti

08.09.2016 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Digiprosentti

Suomalaisten yritysten digitalisaatio kärsii pistemäisistä ratkaisuista ja hajanaisesta ymmärryksestä murroksen mahdollisuuksista. Moni on jo saanut strategiakalvoonsa sanan digitalisaatio, kaupan auki tai muutamia kehityshankkeita, mutta aika harvalla itse asia toimii vielä strategian veturina.

Digitalisaatio ei tietysti ole itseisarvo vaan väline enemmän ja paremman liiketoiminnan synnyttämiseen vähemmällä.

Aito digitalisaatio luo uutta, parantaa ja tehostaa liiketoimintaa. Tarvitaan siis kykyä tehostaa, luoda parempia toimintamalleja ja innovoida uutta. Monipuoliset haasteet ja mahdollisuudet tarkoittavat vaatimusta monipuolisesta osaamisesta. Onnistuneet digistrategiat nousevat hankkeiksi ja ohjelmiksi yli liiketoimintayksiköiden koko yritystä uudistaen ja yhdistäen.

Olen pohtinut kuinka kuvata yrityksen edistyksellisyyttä digitalisaation saralla. Kuinka alustat, työkulttuuri, prosessit ja operaatiot elävät tiedosta tai hyödyntävät verkon mahdollisuuksia. Voisiko vastauksena olla jonkinlainen digiprosentti kuvaamaan yrityksen kykyä hyödyntää ja palvella älykkäiden prosessien avulla niin tuotekehityksessä, toimituksissa kuin markkinoinnissakin? Kaikkeahan ei tarvitse digitalisoida, mutta olisi hyvä saada yhteisiä ja jaettuja tapoja ymmärtää ja mitata murroksen mahdollisuuksia.

Kaikki huutavat ennakkotapauksia osaavista yhtiöistä. Valitettavasti verkon edistäminen on yhtä repaleista kuin johtamisenkin kehittäminen Suomessa. Harva onnistuu ja osaa kehittää, uudistaa ja parantaa toimintaa yhtä aikaa. Parhaat tavat toimia ja digitalisoitua rakentuvat esimerkkejä yli toimialojen ja yritysten yhdistellen.

Digitalisaatiossa onkin syytä katsoa yritysten pintaa syvemmälle. Digiprosentti voisi olla tapa mitata omaa ja muiden osaamista.

Todelliset digiajan tekijät uudistavat niin asemaansa osana arvoketjua synnyttäen ekosysteemejä, muokkaavat asiakaskokemusta ja innovoivat toimialaa ja tekemistä yhdessä asiakkaiden kanssa.

digiprosentti

Minusta mittareita tarvitaan nimenomaan ymmärrykseen siitä, missä maailma menee, mitä muuta tekevät, mitkä asiat toimivat jo analogisia toimintamalleja paremmin ja mitä olisi tehtävissä. Ei mittaroinnin idea ole tuomaroida vaan tuoda tietoa ja ymmärrystä asioiden johtamiseen ja kehittämiseen.

Minusta digiprosentti voisi mennä vaikkapa yrityksen toiminnoittain. 100% olisi yritykset tehtävissä täysin digitalisoitu toiminta (mikä tietenkään ei ole tavoite eikä kaikkea kannata edes sähköistää) toiminnon sisällä voisi olla eri digitaalisia mahdollisuuksia kuten joukkoistaminen, verkkokauppa, pim, automaatio, robotiikka, 3d printtaus, sosiaalinen media jne. joista jokaisesta yritys saisi pisteitä /100% näin syntyisi jonkinlainen indeksiluku jota voisi verrata yli toimialojen. näin voisimme pohtia onko yritys ”hyvä” ja mitä olisi parannettavissa.

Harmillisesti vain harva digitalisaation ratkaisuja toimittava yritys elää itse kuten opettaa. Vain harvalla on omat lääkkeet todellisessa käytössä ja työkulttuurejakin johdetaan vielä historiaa kunnioittaen. ITC-ala kärsii vielä pakettiratkaisujen tuottamisen leimasta. Asiakaskokemusta hallitsevat verkostojen, näkemysten ja sisältöjen sijaan esitteet, yrityslahjat referenssitarinat. Helpompi olisi myydä parempaa tulevaa jos omakin tekeminen tukisi tulevaa maailmaa.

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.