Ääriviivat

28 toukokuun, 2016 | Kasvu | Ville Tolvanen

Ääriviivat

Maailman antamaa palautetta kannattaa kuunnella tarkasti ja pitkäjänteisesti. Se auttaa sinua ymmärtämään mitä elämällä on sinulle varattuna ja mihin kannattaa keskittyä. Ei silti kannata tehdä suoraan sitä mitä maailma haluaa vaan ansaitsee. Lisäämällä pyyntöihin omaa arvoasi saat itse enemmän, tyytyväisempiä asiakkaita ja saatat sattumalta myös muuttaa maailmaa.

Päiväkirjani verkossa täyttäessa viisi vuotta olen miettinyt paljon tekoja, tuloksia, luotua arvoa ja edessäpäin kimaltelevia vaihtoehtoja. Historiaa voisi tietysti kirjoittaa paremmaksi jossittelemalla erilaisista valinnoista, mutta usein uutta luotaessa joudutaan tiedon sijaan luottamaan analyyttiseen intuitioon, valitsemaan polkuja ja uskomaan parempaan ilman varmaa tietoa vaikutuksista.

Omissa kokemuksissani tekemällä oikeita valintoja arjessa saavutetaan lähes poikkeuksetta odotuksia parempia tuloksia pitkällä aikavälillä.

Olen yrittänyt pitää huolta päivittäisestä perustyöstä ja suorittamisen onnistumisesta isommankin hulinan keskellä. Työni arjessa on verbeinä kohtaamisia, pohtimista, tutkimista, kirjoittamista, puhumista, auttamista, ideointia ja raportointia. Maailmani pyytää minulta apua, työkaluja, näkemystä ja tuloksia paremman liiketoiminnan luomiseen tai digitalisaation ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen.

Olenko onnistunut hyväksymään itselleni maailman tarjoaman auttajan ja valmentajan roolin? En aivan kokonaan. En ole ehkä täysin uskaltanut ottaa itselleni niin arvokkaalta kuulostavaa roolia, enkä ole ehkä ajatellut maailman tarjoavan minulle riittävästi työtä ja arvoa juuri uuden luomisen apulaisena.

Silti kaikki mitä koen arjessa todistaa samaa asiaa. Ihmiset janoavat tietoa ja ymmärrystä uuden haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi huutaa muutosta ja kipuilee uskon, rohkeuden ja työkalujen puutetta. Ahdistumme halutessamme parempaa tietämättä ennalta onnistuuko se sittenkään varmasti.

Ainoa tie uuteen on vanhan rikkominen entistäkin paremmaksi.

Ihminen haluaa oppia ja tehdä itse tärkeät asiat. Vähemmän tärkeät voi ja pitää ulkoistaa arvoketjusta. Myös lähes mahdottomat tai vaikeat tehtävät kannattaa antaa niitä paremmin hallitseville ammattilaisille. Uuden luomiseen tarvitaan apua ja ääriviivoja, suuntaa ja havaintopisteitä hallitsemattomasta avaruudesta.

Oikeilla ääriviivoilla ja kannustuksella ihminen oivaltaa tarvittavan ja puuttuvan tekemisen aivan itse. Sitä kautta hyväksytään myös tarve ja halu muutoksille. Parhaimmillaan oivalletaan yhdessä kuinka paljon parempaan uusi tapa tehdä asioita voi koko yhteisen johtaa.

Suomessa johdetaan ja aloitetaan uuden luomista ja muutosta aivan liian usein ilman tarkkaa unelmaa ja tavoitetta lopputuloksesta. Ihmiset eivät suostu muutokseen ilman hyvin kuvattua tietoa ja tarinaa paremmasta tulevasta. On inhimillistä pelätä omaa roolia ja tulevaa ilman viestiä arvosta ja arvostuksesta jatkossakin. Ääriviivojen tehtävä on antaa kuvaa tulevasta, johon ihminen itse voi elämänsä ja tekemisensä piirtää. Yritä elää kuten opetat ja innostu analysoimaan omaa rooliasi muiden elämässä. Huomaat ehkä löytäneesi paikkasi maailmassa tai tarvitsevasi uuden kipinän sen seuraavaan vaiheeseen. Piirrä siitä sitten työllesi sopivat suunnitelmat eli ääriviivat ja suuntaa tekosi tähtiin.

Matka elämään on määränpää, joka sitten saattaa näyttäytyä itselle ja muille menestyksenä.

KIRJOITA KOMMENTTI

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.