Digistrategia on kulttuurimuutos

30 elokuun, 2015 | Blogi | Ville Tolvanen

Digistrategia on kulttuurimuutos

Käyn päivittäin yritysjohdon kanssa hyviä keskusteluja digitalisaation vaikutuksista. Suomesta löytyy yrityksiä, jotka ovat aivan alussa ja yrityksiä, jotka ovat jo suhteellisen pitkällä verkkokaupassa, sähköisessä asiakaspalvelussa tai IOT-sovelluksissa. Ero parhaiden ja huonoimpien välissä on pitkä ja pitenee.

Yhä edelleen julkisessa keskustelussa näkyy jankkaamista siitä, että verkko olisi yksi viestintä-, myynti- tai jakelukanava muiden joukossa. Onneksi yhä useammalla alkaa olevan ymmärrystä siitä, että aito digitalisaatio on koko yrityksen arvoketjua mullistava, muotoileva ja murskaava markkinavoima.

Digiaikana asiakkaat ja koko muu vaikutuspiiri voidaan ottaa mukaan liiketoimintaan ennennäkemättömällä tavalla. Asiakaslähtöinen yritys niin teollisuudessa kuin palveluissakin avaa koko liiketoimintaketjunsa vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Tuotekehitys, päivitykset, markkinointi, myynti, ja koko asiakaspalvelu voidaan hoitaa tehokkaasti ja jatkuvasti kehittäen digitaalisessa toimintaympäristössä.

Ketterästi asiakastiedolla johdettu yritys luo, ylläpitää ja kehittää asiakkuuksia monikanavaisesti. Asiakastiedon hyödyntäminen koko arvoketjussa öljyää liiketoimintaa paremmaksi ja tehokkaammaksi. Asiakaslähtöinen toimintamalli poistaa alueellisen markkinan haasteita ja suurentaa asiakaskenttää. Hyvä yritys löytää palveltavaa paikasta, kanavasta ja ajasta riippumatta.

Digitalisaatio on siis merkittävä kulttuurimuutos, joka on yrityksen strategiankin yläpuolella vaikuttava omistajien, johtajien ja tekijöiden yhteinen haaste. Digistrategia on kulttuurimuutos. Ota siis myös asiakkaat, kumppanit ja muut sidosryhmät mukaan rakentamaan uudenlaista toimintaa.

Tunnistan viisi jättimäistä haastetta digitalisaation edistämiseen Suomessa:

1. Avoimuus, vuorovaikutteisten asiakasrajapintojen rakentaminen ja läpinäkyvyys
2. Yhteistyö yritysten sisällä. Siilomaiset rakenteet ja ohjausmallit estävät holistisen asiakaskokemuksen
3. Tiedolla johtamisen puutteet, osaaminen ja kokemus
4. Aito asiakaslähtöisyys ja halu tehdä asiakkaalle eikä itselle mukavaa liiketoimintaa
5. Todellinen halu kasvaa, kehittyä ja kilpailla. Jos vaihtoehtona on olla muuttumatta, vaihtoehto valitaan lähes aina.

Vaikuttavasta viestintämäärästä huolimatta olemme vielä aivan alussa digitalisaation mahdollisuuksien kanssa. Suomessa on valtava tarve muutosjohtajuudelle ja kulttuurimuutokselle, joka ryhtyy tosissaan uudistamaan yrityksiä.

Digiaikaan ei siirrytä pelkällä juustohöylällä eikä uusilla järjestelmillä vaan järjestelmällisellä asiakaslähtöisyyden rakentamisella.

KIRJOITA KOMMENTTI

Anna Juusela
2015-08-31 05:03:44

Etenkin verkkokaupan ja kivijalkamyymälän linkittämisessä ollaan vielä valovuosien päässä siitä mitä voisi olla.
Myynnin edistäminen uusilla keinoilla ei näytä kiinnostavan. Tai digitalisaation mahdollisuuksia ei ymmärretä. Digitalisaatio on tätä päivää, ei tulevaisuutta.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Mikko Marsio
2015-08-31 10:09:21

Itsekin alueesta kirjoittaneena löytää myös hyviä tutkimuksia alueesta. Tällä kertaa MIT:n

http://sloanreview.mit.edu/projects/strategy-drives-digital-transformation/

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Miikka Heinäsmäki
2015-09-02 15:53:24

Juuri niin, digitalisaatio on kulttuurimuutos! Ja varsin yleisesti myönnetään, että pärjäämisemme riippuu siitä pystymmekö muuttumaan. Aika moni organisaatio ei kuitenkaan pysty. Miksi ei?

1. Oikeasti ei halutakaan muuttua. Digitalisaatio ja muutos on ylimmän johdon jargonia ja siksi jääkin. Tosiasiassa keskijohto tekee kaikkensa jarruttaakseen muutosta, koska pelkäävät sen vievän oman työn, aseman ja vallan. Ymmärtämättä, että digitalisaation estäminen ja jarruttaminen ne varmasti vievätkin. If there is a will, there is a way; If not, there is an excuse!

2. Muuttuminen on oikeasti vaikeaa! Tämä on inhimillistä. Itse havahduin jokin aika sitten, kun eräs innokas muutosevankelista kiihkeästi ilmoitti, ettei luovu paperikalenteristaan ikinä. Ei sillä, että olisin vaatimassa häntä luopumaan siitä. Vaan sillä, että tajusin että monesti työntekijän/asiakkaan eli ihmisen kannalta digitalisaatiossa on kyse siitä, että joku tulee ilmoittamaan, että nyt luovut vanhasta piintyneestä ja sinulle rakkaasta tavastasi ja rupeat käyttämään sähköistä palvelua. Ei taida ihminen toimia niin.

3. Koko nykyinen establishmentti tukee vanhaa tapaa toimia. Viestintäihmiset eivät halua some-tyylistä viestintää, koska heiltä katoaisi viestinnän portinvartijan asema. HR karsastaa uuden työn ajatuksia, koska heidän erityisosaamistaan on HR-byrokratiat. IT-konsultit eivät halua siirtyä ketteriin menetelmiin, koska heiltä katoaisi valtavasti määrittely- sekä offshore-työtä. Järjestelmä- ja infratalot eivät tykkää pilvipalveluista, peijoonit kun tarjoavat parempia palveluita puolella hinnalla. Varsinkaan oma IT-osasto ei halua pilvipalveluita, ketteriä menetelmiä, lean startup-ajatuksia eikä devops:eja, koska heidän koko osaamisensa lepää vanhassa maailmassa. Lakimiehet eivät halua kevyempiä sopimuksia, koska heidän leipänsä on kiinni monimutkaisista sopimuksista. Mainitsinko jo keskijohdon?

Summa summarum: korporaatioissa toimivat digitalistit jäävät usein aika yksin puun (ylimmän johdon digitalisaatiojargon) ja kuoren (olemassaolevat rakenteet ja toimintamallit) väliin.

On todella hienoa, että Ville jaksaa digitalisaation ilosanomaa levittää. Se on hyvä alku, mutta se pitää viedä konkretiaan ja oikeasti muuttaa monia, jollei kaikkia, vanhoja toimintamalleja.

Minä kun olen oikeasti muutosta ollut tekemässä, niin laitan mainoksen meidän firman webbisivulle. Ota yhteyttä (miikka.heinasmaki(at)schnell.fi, 040 574 3764) jos haluat aikuisten oikeesti saada aikaan kulttuurimuutoksen eli edistää digitalisaatiota! :-) http://www.schnell.fi

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.