Some on verkon puuttuva palanen

22.01.2015 | Kasvu | Ville Tolvanen

Some on verkon puuttuva palanen

Mielenkiintoisia kannanottoja somen puolesta ja vastaan. Ylireagoinnin jälkeen lähestymme krapulavaihetta kuten kaiken uuden soveltamisessa. Liikaa somea, liikaa tviittejä, aivan turhaa melua tyhjästä. Elämä jatkuu kuten ennenkin..

Melupilviä seuratessa tuppaa unohtua olennainen. Digitalisoituminen kasvaa ja leviää varmasti kuin vesi kellarissa. Kuluttajat ovat varsin kykeneviä asioimaan, arvioimaan ja hyödyntämään verkon tuomia mahdollisuuksia. Suurimmat vaikutukset näkyvät eri toimialojen kilpailuasetelmissa kuljetuksista, kaupan kautta medioiden kuluttamiseen. Samalla suomalaisiakin yrityksiä nousee aallonharjalle uutta maailmaa rakentamaan ja hyödyntämään.

Mikä on pihvi sosiaalisesta mediasta?

Jyrkimmät kriitikot harvoin tuntevat syvällisesti verkon mahdollisuuksia. Somekieltäytyjät ovat pääosin vanhan maailman mestareita joiden osaaminen ja ymmärrys pohjaavat suljetussa taloudessa kasvavilla markkinoilla menestymiseen raaka-aineiden tai koneiden valmistamisessa. Ääniä joita on syytä arvostaa omassa kontekstissaan.

Kirjoitin aiemmin somen olevan digitalisoitumisen puuttuva linkki, ihmisiä toisiinsa yhdistävä ihmisten internet. No mikä on sitten ihmisverkoston arvo ja mahdollisuus? Suurin mahdollisuus on luonnollisesti löytää ja kehittää uusia asiakkuuksia. Tiedon välittämisen kustannus on periaatteessa romahtanut, kuka tahansa voi mediamaisesti käyttäytymällä etsiä omat kohderyhmänsä ja luoda entistäkin parempia asiakkuuksia.

Missä on yrityksen arvo jos se ei ole asiakkuuksissa ja niiden kasvussa? Ovatko edellisen sukupolven pastorit aidosti sitä mieltä, että Oy Suomi Ab nostetaan ja pelastuu perusteollisuutta kehittämällä?

Unohda sosiaalinen media. Kysy miten teet liiketoimintaa verkossa. Vaadi näkemystä myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun viemisestä digiaikaan. Kysy konkreettista suunnitelmaa mitä, kuinka paljon, miten ja kenen kanssa kustannuksista syntyy investointeja tehostamisen, parantamisen ja uuden liiketoiminnan avulla.

Vaadi enemmän ja parempaa liiketoimintaa vähemmällä. Siinä on koko digitalisoitumisen ydin.

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Pekka Virmalainen
2015-01-22 08:31:16

Kiitos kirjoituksesta, tuo viimeine paragraaffi kiteyttää erinomaisesti.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Mikko Marsio
2015-01-22 08:49:49

Aika moni on ymmärtänyt somen väärällä tavalla. On ollut kirjoituksia ja kommentteja että some on ihan eri asia kuin internet tai online palvelut 'ensin oli internet, online palvelut/kaupat ja sitten tuli some'.

Some on vain yksi kehitysaskel internetin hyödyntämisessä - miten siitä saatiin interaktiivinen ja että jokainen meistä voi perustaa sinne jotakin ja sanoa jotakin ilman isoa teknistä työtä. Mielenkiintoista on että somen tulo ennustettiin jo v. 2000 MIT:ssa jolloin sitä verrattiin samalla sähkön tuloon hyödynnettäväksi 100+ vuotta sitten. Oli vaikea löytää sähkölle käyttöä kun kaikki toimi höyryllä ja öljyllä. Tänä päivänä meistä ei kukaan edes ajattele että kaikki toimii sähköllä, sitä vain on. Internet on samalla polulla ja tämä olisi ymmärrettävä yrityksissä... eli meidän ihmisten jotka työskentelemme yrityksissä.

Usea meistä tuntuu liikaa ymmärtävän internetin perustaen sen omiin mieltymyksiin ja käyttäytymiseen. Ikä tuntuu korreloivan. Mitä vanhempi kaartilainen olet, sen vähemmän näet mahdollisuuksia liiketoiminnallisesti kun et ole löytänyt niitä omassa elämässäkään. Mitä nuorempi olet... kaikki tuntuu tapahtuvan somessa ja laajemmin internetissä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Mikko
2015-01-22 10:22:21

Isäsi varjo kirjoituksesta heräsi kysymys että onko isäsi jälkeläisillä vastaavia ongelmia?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Timo Ruohomäki
2015-01-24 17:09:42

On se jännä. Edelleen samat vanhan maailman mestarit valittavat siitä, ettei asiakkaan tulevista tarpeista saa tietoa ennenkuin on liian myöhäistä eli kun tarjouspyyntö tulee tai sitä joutuu pyytämään. Valitellaan kun ei pääse asiakkaan iholle, tai sitten valjastetaan joku myyntipäällikkö-raukka hoitamaan tiiviimmin asiakasrajapintaa. Välineinä on sitten ne perinteiset kutsut Jokereiden matseihin ja messuhallin viereisiin ravintoloihin. Vaaditaan customer planejä.

Tuolla ulkona on miljoonia asiakkaita etsimässä merkkejä substanssista. Ydinosaamista ei viestitä ilmeuudistuksella eikä uusilla verkkosivuilla. Vanhassa maailmassa tuote ja osaaminen oli samassa saavissa ja mentiin tuote edellä. Tuote on peltihylly mutta osaamista on tuottaa ratkaisu, jolla asiakkaan tilaan saadaan maksimaalinen määrä kumiankkoja. Myydäänkö siis edelleen peltihyllyä metritavarana, ja innovaatio on sitä että peltihyllyn saa arkkitehdin toivomissa väreissä?

Jossain vanha maailma oli kuitenkin parempi. Eilisen CGI -seminaarin twitter -virrasta heräsi sivuraide, jossa pohdittiin softafirman ja asiakkaan viestintägäppiä kun ei ymmärretä toisiaan. Tästä heräsi huomio siitä, mihin on kadonnut softamyyjiltä demokulttuuri? Olen ollut asiakkaana kuuntelemassa useammankin kerran miten myytävä järjestelmä on helppo konfiguroida ja käyttöönottaa - mutta silti myyjä on käyttänyt enemmän aikaa powerpoint -esitykseensä kuin siihen, että demoaisi asiakkaan näköistä järjestelmää. Vielä harvinaisempaa on se, että kaikille asiakkaan edustajille olisi luotu tunnukset valmiiksi. Myydäänkö nyt siis sitä softaa vai ratkaisua asiakkaalle? Näkyykö tuo valinta muuallakin kuin markkinointiviestinnässä?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Juha
2015-01-25 10:14:46

Hyvä kitetys: "VAADI ENEMMÄN JA PAREMPAA LIIKETOIMINTAA VÄHEMMÄLLÄ."

Mielestäni kuitenkin tämäkin "SOME"kin täytyy jakaa paloihin niinkuin kaikki muutkin projektit. SOME vaatii investointeja alussa, niiden tekemiseen vaaditaan projekteja, isoja tai pieniä sekä rohkeutta lähteä tekemään. Tekemisen aloittamisen helppous ja nopeus alentaa tätä rimaa jatkuvasti - hyvä näin.

Toinen osa joka liittyy myös SOMEen on jatkuvat palvelut. En itse ainakaan ole huomannut kovin paljoa keskustelua siitä kuinka jatkuvat kustannukset saadaan alas, tehdään toiminnasta teollistunutta ja annetaan toiminnot jatkuvien palveluiden organisaatiooon - projektit tulee luovuttaa tuotantoon ihan samaan tapaan kuin kaikki muutkin projektit. Ja silloin niiltä tulee vaatia kustannustehokkuutta sekä tuloksia eri tapaan kuin kokeiluasteella olevilta projekteilta tai piloteilta.

SOMEssa tätä kaikkea ehkä vain häiritsee se, että koska nopeasti / halvalla saadaan uusia tapoja toimia ei nähdä sitä tarvetta mikä on saada nämäkin prosessit koko ajan tehokkaammiksi. Tai sitten nähdään mutta siitä ei puhuta.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.