Vaikuttajakoulu

16 huhtikuun, 2014 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Vaikuttajakoulu

Vaikuttaminen digiajassa puhuttaa.

Susanna Paloheimo kiteytti Digitalististissa onnistuneesti johtajan Some-tuskaa kirjaamalla osuvasti kuinka vaikea ajatus suomalaiselle johtajalle on siirtyä yksisuuntaisesta sanomisesta avoimeen vuorovaikutukseen. Parhaat johtavat jo viestimällä avoimesti ja avaavat samalla uudenlaisen näkökulman suomalaiseen johtamiskulttuuriin.

Kevään kiinostavampia yrityskirjoja on huhtikuussa ilmestyvä Mielipidejohtaja. Olen käsitykseni mukaan itsekin kirjassa jollain tavalla mukana. Ainakin olen haastattelun aiheesta Jarkko Kurviselle antanut. Kirjan esittelysivulla voi lukea mm. Lauri Sipilän ajatuksia henkilöbrändeistä, joka kyllä herättää kiinnostusta kirjaa kohtaa. Onkohan tässä kirjakevään kiinnostavin painos ainakin verkkovaikuttajan näkökulmasta?

Kuin pisteenä tämän kaiken päälle sain muotoiluasiakkaaltani toimeksiannon rakentaa heidän yrityksensä vaikuttajille oman vaikuttajakoulun. Meni hetki ymmärtäessä kuinka tosissaan asiakas asian kanssa oli. Asiasta oli tehty johtoryhmässä periaatepäätös ja markkinoinnin johto rakentaa konseptia yhdessä HR:n kanssa. Aloimme yhdessä pohtimaan vaikuttajakoulun rakennetta. Asiasta tekee poikkeuksellisen kiinnostavan sen poikkitieteellisyys. Vaikuttamisessa yhdistyy ihmisen aitous, osaaminen, suunnitelmallisuus, vaikutustaidot, viestintä ja oikeanlaisen vaikutusstrategian valinta. Ainakin nämä ja moni ammattilainen keksii asiaan varmasti lisättävääkin. Olen itsekin ostanut aiheesta asiantuntijapalveluita. Mielelläni jaan omaa osaamistani ja kokemuksiani muiden käyttöön. Aiheesta jokainen joutuu kuitenkin rakentamaan oman totuutensa.

Kiinnostavaa! Olin aiemmin puhunut kuuroille korville johtajille blogirinkien rakentamista ja mielipidevaikuttajien palkitsemisesta osana työyhteisöä. MUUTOSRULES we say! Yes! Ei muuta kuin kukkakuoseja ostamaan Saarisen hengessä. Olet oman elämäsi guru, mitä meinasit saada asialla aikaiseksi pohdin minä.

Mietitäänpä asiaa ihan asiallisesti. Samalla voidaan tässä yhdessä pohtia kenen tontille yrityksen vaikuttajakykyjen kehittäminen putoaa. Viestintä, HR, yrityskoulutus vai joku muu? Tässä on businesta jollekin, jota sitä ymmärtää rakentaa. Asiaan: Päädyin rakentamaan vaikuttajakoulun runkoa seuraavalla tavalla.

 

  1. Vaikuttajastrategian valinta. Miksi, kenelle ja miten yritämme vaikuttaa? Onko kysymys osaamisen välittämisestä, uusien asiakkaiden hankkimisesta, sitouttamisesta vai henkilökohtaisesta kasvusta? Evankelioimisessa yhdistyy parhaimmillaan kaikki edellä mainitut. Miksi vaikutamme ja mikä on motiivi yritykselle, yrityskulttuurille ja yksilölle? Isot kysymykset kaipaavat vastauksia yritystasolla ja jokaiselle vaikuttajalle.
  2. Vaikuttajapersoonan kirkastaminen. Ainakin omaa vaikuttamistani on helpottanut aiheiden valinta, puhe- ja kirjoitusketjun rytmittäminen ja dokumentointi. Kuka vaikuttaa ja kenelle, kuinka usein ja millä tavalla. Mistä vaikuttamisessa on kysymys? Asioihin vastaaminen auttaa luopumaan häpeästä ja suhtautumaan vaikuttamiseen aidosti luontevalla tavalla.
  3. Sisältösuunnitelman määrittely ja vaikutuskanavien valinta. Oma vai yrityksen blogi? Oma media vai Kauppalehden hallitsema? Ääni, kuva, teksti vai performanssi? Vähän kaikkea vai pelkkää yhtä parhaalla tavalla? TED-tasolla vai oman osaamisen mukaisesti?  Onnistumisen edellytykset taitavat löytyä tästä yhtälöstä. Syntyykö vaikuttamisesta riittävän kiinnostavaa, että asia leviää ja vaikuttamista jaksaa jatkaa vuodesta toiseen? Aika moni on sanonut minulle, että ”kyllä sä sitten jaksat.” Kysyn että mitä? Teen vain työtäni…
  4. Toimintasuunnitelma, mittarointi ja kehittäminen. Viime vuosina moni on aloittanut blogaamisen tai päättänyt satsata enemmän julkisiin esiintymisiin. Tällaiset aloitukset päättyvät yhtä usein kuin uudet laihdutus- ja urheiluharrastuksetkin. Alkuinnostus on liian kova ja innostus lopahtaa muutaman suorituksen jälkeen. Vaikuttaminen ei ole harrastus vaan tapa hoitaa ammattiaan avoimesti, vuorovaikutteisesti ja itseään kehittäen. Yksikään vaikuttaja ei onnistu erillisellä vaikuttamisharjoitteella. Vaikuttamisesta on tehtävä osa arkea. Esimerkiksi tämä avoin dokumentti on samalla ehdotukseni asiakkaalle. En pystyisi tekemään tehokkaasti erillistä projektisuunnitelmaa ja blogikirjoitusta. Olen korvannut projektidokumentaatiota ja powerpoint -presentaatioita blogeilla ja puheenvuoroilla. Ajatelkaa jos asiakkaalle voisi lähettää pelkän minuutin mittaisen videon puhelimeen. Silti vaikuttamisen onnistuminen vaatii uuden toimintamallin integroitumista arkeen. Siksi sen onnistumista on suunniteltava, mitattava, kannustettava, palkittava ja kehitettävä. Tästäkin on hyvä tehdä dokumentti ennen aloittamista.

Vaikutat ympäristöösi joko tietämättäsi, sattumalta tai ammattimaisesti.

Miksi et tekisi tästäkin hyvää ja laadukasta? Jätätkö vaikutuskoulun HR:n, viestinnän vai koulutuksen murheeksi. Tuleeko vaikuttamisesta digiaikana viestinnän, markkinoinnin vai johtamisen osaamisalue? Kiinnostavaa sillä johtaminen on pitkälti juuri viestintää ja vaikuttamista, ja niin on muuten myyntikin, pian markkinointi ja asiakaspalvelukin. Riittää tekemistä Suomessa tälläkin saralla.

Dia1

 

KIRJOITA KOMMENTTI

Jarkko Kurvinen
2014-04-16 04:12:43

Kiitos Ville haastattelustasi ja Mielipidejohtaja-kirjan esittelystä! Vaikuttajakoulu on varsin hyvä idea, sillä asialle on kysyntää. Tärkeintä on huomata, ettei vaikuttajaksi, saati mielipidejohtajaksi tulla markkinointi- tai viestintäosaston päätöksellä vaan sen on kummuttava liiketoimintastrategiasta, jolloin se on yrityksen yhteinen asia.

Kirjoitimme Mielipidejohtajan MARKin Lauri Sipilän kanssa käsikirjaksi matkalla mielipidejohtajaksi. Kokosimme siis sellaisen kirjan, jonka olisimme itse halunneet lukea aiheesta. Viisastelun ja teorioiden sijasta pyrimme antamaan mahdollisimman paljon käytännönläheistä ohjeistusta ja esikuviksi sopivia suomalaisia esimerkkejä. Mukana kirjassa ovat Villen ja Digitalist Networkin lisäksi mm. Mikko Hyppönen, Christina Forsgård, Katleena Kortesuo, Alf Rehn sekä yrityspuolelta F-Secure, Fondia, S-ryhmä, Snoobi, Stonesoft, Koodiviidakko, Varusteleka ja monia muita. Tarjoamme lukuisten haastatteluiden kautta eväitä ja oppeja, joilla voit välttää sudenkuopat matkallasi.

Mielipidejohtaja-kirja on siis oiva matkaopas matkalla alasi vankkumattomaksi asiantuntijaksi eli mielipidejohtajaksi. Se käsittelee Villen nostamien teemojen lisäksi myös tarvittavan strategiatyön, sisäisen markkinoinnin, sisältöstrategian ja sisältömarkkinoinnin lukuisine taktiikoineen sekä markkinoinnin ja myynnin yhteispelin. Tutustu kirjan sisällysluetteloon verkossa www.mielipidejohtaja.fi tai Talentumilla http://www.talentumshop.fi/mielipidejohtaja.html saadaksesi kokonaiskuvan kirjan annista.

Kirja tulee kauppoihin kautta maan pääsiäisen jälkeen ja sen julkistamistilaisuus on toukokuussa 6.5. MARK-aamuteemana Talentumilla Ruoholahdessa.

Vaikuttajakoulussa tavataan – jatkot Twitterissä! :)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jarkko Kurvinen
2014-04-16 04:57:20

Blogijatkot: kirjoitin Mielipidejohtaja-blogiin reseptin mielipidejohtajuuden ansaitsemiseen http://www.mielipidejohtaja.fi/mielipidejohtajuus-ansaitaan/

"Mielipidejohtajuuden tavoittelu vaatii koko yrityksen sitoutumisen ja erityisesti johdon mukanaolon. Mielipidejohtajuus on strateginen valinta, joka vaatii resursseja, suunnittelua ja ennen kaikkea tekemistä."

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Juho Jokinen
2014-04-16 05:36:52

Hyvä kirjoitus,

#vaikuttajakoulu on loistoidea! Go for it! Dingle on myynyt vastaavaa henk. koht. koulutusta jonkin verran etenkin asiantuntijamyyjille ja mielipidevaikuttajille. Kävi täällä eurovaaliehdokaskin. Vaalien jälkeen voidaan arvuutella kuka.

Kouluksi tuotteistuksessa voisi lähteä jos olisi eri linjat: myyjät, johtajat, asiakaspalvelu, lobbaajat jne. Tekemistä riittä!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Olli Orimaa
2014-04-16 05:52:20

Mä lähtisin tässä ihan elämänlaadun perusasioista ja varmistamaan hyvän kasvun ihmisenä.

Eiffel-torni rakennettiin suolle, mutta jos niitä vaarallisia pohjatöitä ei ois tehty kunnolla, niin se ois kuuluisa ihan muusta kuin mistä se nykyään on.

Alkuun positiivisuus, itsetunto ja - tuntemus, luovuus. Kultivoidaan positiivisia ajatuksia ja oma olo tuntuu hyvältä. Ollaan rehellisiä itselle koko ajan, hyvä itsetunto. Ei kritisoida itseä eikä muita, luovuus.

Ihminen joka osaa nämä asiat, on vaikuttava face-to-face (kukkakuosia tai ei). Sen jälkeen lähdetään kasvattamaan sitä vaikuttamisen piiriä.

Nykypäivän vaikuttamalla pitää olla rohkeutta, luovuutta ja kykyä reagoida vilpittömästi konfrontaatiotilanteissa. Kukaan ei halua sitä, että some-riippuvainen "mediajulkkis" skitsoaa twitterissä kun trolli onnistu löytään hänen pelkonappulan.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Olli Orimaa
2014-04-16 08:08:09

Sit kans kaizen - kaikessa, aina.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.