Viestinnän ja markkinoinnin leikkirahat

31 maaliskuun, 2014 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Viestinnän ja markkinoinnin leikkirahat

Suomalaiset tuhlaavat rahaa viestintään ja markkinointiin, pahimmillaan jopa mainontaan.

Rahaa melkein kirjaimellisesti poltetaan sen sijaan, että sillä tehtäisiin toimivia, ammattimaisia investointeja. Mistä näin karkea näkemys? Mietitäänpä suomalaisen brändiosaamisen sielunmaisemaa. Kuinka moni ulkomaalainen on ostanut Suomesta yrityksen nimenomaan sen brändin takia? Kuinka monta suomalaisten luomaa brändiä menestyy maailmalla muiden kehittämänä? Miksi suomalaiset möivät kansallisomaisuus Artekinsa ja Finlandia Vodkansa? Yksinkertaisesti siksi, että emme ymmärrä brändäämisestä tuon taivaallista.

 Brändi on yrityksen omistajan omaisuuserä.

Milloin olet kuullut yrittäjän tai pörssiyrityksen tavoittelevan julkisesti myytävää brändiä, toimialansa arvostetuinta mainetta tai investoivansa nimenomaan aineettoman pääoman rakentamiseen? Suomalaiset ovat taselähtöistä torpparikansaa, jossa hamutaan seiniä, koneita ja laitteita tuottamaan raaka-aineita ja tavaroita muiden myytäväksi. Sääli että maailma on täynnä suomalaisia nälkäisempiä ja motivoituneimpia kansoja tähän tehtävään. Suomalainen haluaa, mutta ei tarpeeksi tässäkään asiassa. Hyvinvointi on tappanut halun menestyä.

Tehdäänpä brändien happotesti sanojen tueksi. Mieti yritystä X, tilanteessa Y, jossa yritys myydään tai fuusioidaan kilpailijansa kanssa. Säilyisikö pörssin spekulayhtiö Vaconin, Cargotecin tai jonkun muun brändi yhdistymisessä? Onko Huhtamaki hyvää kauppatavaraa brändimarkkinoilla? Lisää oma valintasi yrityksessä ja vertaa vaikkapa samanlaiseen ruotsalaiseen. Sattuu.

Kaivetaan lisää todistusaineistoa väittämän tueksi. Kuka yrityksessä päättää brändistä? Jossain tapauksessa kuka tahansa. Kysyn asiakkailtani onko NHL-seuran omistajalle ihan sama millainen asiakaskokemus, fanituote tai tulos joukkueelle syntyy? Eihän yksikään venäläinen supertähti koske tai heiluta yrityksen asiakaskokemusta, vaan pelaa joukkueessa pelisysteemin mukaisesti. Veli venäläinen istuu boksissa pelaamatta jos ei joukkueen tapa ja kulttuuri tehdä asioita maistu.

Suomalainen omistaja ei ymmärrä olla brändistä tai sen arvosta kiinnostunut. Ymmärretään Niket ja Cokikset, mutta omasta yrityksestä ei brändimenestystä hamuta. Mitä tapahtuisi arvostetuimman Fazerin nimelle suuressa suklaafuusiossa. Pienen markkinan merkkejä on ainakin olut- ja karkkimaailmassa hävinnyt ennenkin. Arvostaisiko Nestle Fazerin tarinan riittävän ylös vientiponnistusten arvoiseksi. Nokian puhelimetkin menivät kaupaksi ilman yrityksen brändiosaamista. Microsoft ei merkille nähnyt riittävää arvoa.

Surullisinta tämän hölmöilyn keskellä yritysjohdon tapa investoida aineettomaan. Kun kauppa käy ja markkina kasvaa, löysää rahaa riittää jopa mainostamiseen. Kun menee huonosti, ei sitten tehdäkkään yhtään mitään. Tässähän näkyy tekemisen päättömyys. Hyvä brändi investoi, elää ja kehittyy päivastä, vuodesta, sesongista ja markkinaolosuhteista toiseen. Hyvä merkki ymmärtää että liha on laadukasta tai laadutonta kesästä riippumatta.

Yrityksen aineeton pääoma on omistajan asia. Omistajan olisi syytä viestiä hallituksen kautta yrityksen tavoitteista ja strategiasta yrityksen brändin suhteen. Oletko yrityskaupassa objekti vai subjekti? Tuletko ostetuksi vai ostatko itsellesi lisää? Analyysin lopputulos kertoo totuuden osaamisestasi.

Mikä neuvoksi? Mitä tehdä paremman aseman ja osaamisen saavuttamiseksi? Ei ole johtajien vika, ettei markkinointi tai viestintä pysty asemaansa talon sisällä markkinoimaan. Tai jonkun mielestä saattaa ollakin. Lähtökohtaisesti sinun on vaadittava enemmän. Itseltäsi, kumppaneiltasi ja altistettava itsesi myynnin, johdon ja tuotekehityksen vaativille kysymyksille. Etsi vastauksia, mittaa ja markkinoi kaikkea onnistumistasi. Älä epäröi kouluttaa ja konsultoida niin hallituksia kuin johtoryhmiäkin. Ymmärryksen puute on osaamisen puutetta. Osaamista löytää kun sen etsintään itse motivoituu.

Vaadi enemmän sillä sitä saat mitä mittaat.

 

KIRJOITA KOMMENTTI

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.