Vertaan valtiota hyvään yritysjohtamiseen. Mietin Suomen palveluiden saatavuutta, toimivuutta, kannattavuutta ja kehittämistä. Demokratialla on hetkensä, mutta jotenkin sekin tuntuu voimattomalta byrokratian edessä. Miten näin katajainen kansa sai aikaan näin valtavan julkisen sektorin? Julkinen sektori on Suomessa tabu jonka tuottamattomuutta, mittaamista, kehittämistä ja parantamista ei saa arvioida. Kaikki myöntävät ongelmat, mutta harva edes tarjoaa ratkaisuja. Olisiko valtion uudelleenmuotoilun aika?
Ajatellaanpa hetki Oy Suomi Ab:tä yrityksenä. Meillä on pääjohtaja Katainen, joka on tunnetusti antanut elämänsä ja yrittämisensä Suomen kehittämiselle. Hän johtaa vielä toistaiseksi hallitusta, joka määrittelee ja hyväksyy Suomen strategian vaalikaudelle. Kansa äänesti viime vaaleissa siten, että saimme hallitukseen värisuoran, jossa jokainen on enemmän pyytämässä kuin antamassa. Suomen strategiasta tuli heti alussa mahdoton ja hallituksesta päättämätön.
Strategiakaudella markkinaolosuhteet ovat muuttuneet dramaattisesti. Suomi teki Nokiat eli ylpistyi ja kehui vielä pari vuotta sitten Euroopan ongelmien olevan etelässä, eikä koskevan Suomea ollenkaan. Pitkin matkaa kilpailukykyä on heikennetty nostamalla mm. työn, rakentamisen ja elämisen kustannuksia investoimatta tuottavuuteen juuri ollenkaan. Mitä Nokian hallitus teki liiketoiminnan ajautuessa umpikujaan? Raskaita päätöksiä luopumalla matkapuhelimista. Mistä Suomi on oikeasti luopunut tai säästämässä. Ei juuri mistään. Turskaa tulee joka vuosi ja keulaportti auki ajaminen huolestuttaa. Sylkukupeista sekä Kreikka että Irlanti pystyvät jo luomaan ylijäämäisiä budjetteja.
Hallitus on median mukana onnistunut luomaan kriisitunnelmia kansalaisten arkeen. Pelkäämme jääkö tänne enää jäljelle yhtään mitään. Siis maailman parhaiten koulutetteu, osaava, menestyvä, rikas porukka on muka menettämässä kaiken mahdollisen. Ainoa umpikuja taitaakin olla korvien välissämme. Jonkinlaisten kansallistalkoiden paikkahan tässä selvästi pilkottaa.
Yritettäisiinkö pohtia Suomea saneerattavana, uudelleenmuotoiltavana ja kehitettävänä yrityksenä? Annetaan hallitukselle lupa tarkistaa strategiaa ja tehdä islantilaisten tavoin kipeitä päätöksiä. Aloitetaan ennennäkemätön julkisen sektorin kehittämisohjelma, jossa sikin sokin päällekkäin olevat järjestelmät ja systeemit poistetaan tai rakennetaan kokonaan uudelleen. Lopetetaan yrityksestä ne toiminnot, jotka eivät ole sen strategian mukaisia. Säästetään vanhasta ja investoidaan yhdessä uuteen. Tiedän, paljon helpommin sanottu kuin tehty.
Mielessäni demokratian olisi kasvettava valistuneeksi demokratiaksi, jossa päättäjät uhraavat vaikka itsensä ja seuraavan vaalituloksensa, mutta tekevät tarvittavan. On luotava Suomalaisille tyypillinen yrittämisen ja ponnistamisen henki, joka tarinoissamme kulki mukana niin Talvisodassa kuin suuressa lamassakin.
Tarvitsemme uusia avauksia ja ennakkoluulottomia päätöksiä, jotka tähtäävät uuden Suomen rakentamiseen eikä vanhan pelastamiseen. Nyt taitaa olla hullulta kuulostavien ideoiden, poikkitieteellisten ajattelijoiden ja ennenkaikkea uusien yrittäjien aika. Tulkoon yrittäjäyhteiskunta ja uudet yritykset. Neljällä viime vuosikymmenellä on ollut hyvä nousukausi vuosikymmenen lopussa. Nyt on vielä aikaa rakentaa hyvä sellainen vuodelle 2020.
KIRJOITA KOMMENTTI
Jyri Paavilainen (@JPaavilainen)
2014-02-18 10:06:28
"Mielessäni demokratian olisi kasvettava valistuneeksi demokratiaksi, jossa päättäjät uhraavat vaikka itsensä ja seuraavan vaalituloksensa, mutta tekevät tarvittavan."
Samaa mieltä, ja toivon samaa menettelyä myös yritysmaailmaan. (Terkkuja mm. Finnairille.)
Julkisen sektorin puolelta löytyy myös paljon petraamisen varaa. Itse yhdistäisin työkkärin, KELAn ja sossun saman katon alle, asiakaskunnassahan on jo paljon päällekkäisyyttä. Ylijäämähenkilöstö voitaneen siirtää ainakin suhteellisen merkittävältä osalta eläkeputkeen.
Toinen muutos, jota kaipaisin on valtava it-järjestelmien uudelleenjärjestely niin, että ne keskustelisivat aidosti keskenään tarvittaessa. On käsittämätöntä, että jouduin vuonna 2012 kiikuttamaan KELAan isyysrahahakemuksen liitteeksi verovirastosta paperilla haetun verotodistuksen.
(Jos asiakastiedot pidettäisiin vain backendin puolella, tällainen järjestelmä voitaisiin toteuttaa suhteellisen tietoturvallisesti niin, että väärinkäytösten riski on minimoitu.)
Lisää kommentti
Anne Lindfors
2014-02-18 13:28:34
Kirjoituksessa on kyllä pointtinsa, tilanne alkaa kohta olla kestämätön. Yhteiskuntatieteilijänä en toki hyvinvointivaltiota lähtisi purkamaan (ehdotit tätä edellisessä postauksessa). Menestyvä valtio ja yhteiskunta pitää huolta myös heikoimmassa asemassa olevista. Aina kaikki ei ole omasta asenteesta kiinni. Masentunut ei nouse sängystä, jos käsketään ryhdistäytyä. Lapsi, joka on saanut heikot elämän edellytykset jo kohdussa tarvitsee tukitoimia pärjätäkseen elämässä. Menestynyt työntekijä tai yrittäjä saattaa saada sydänkohtauksen tai burn outin, josta ei enää tuottavaksi kansalaiseksi nouse. Ei siinäkään asenne tai yrittäjähenki paljon auta. Me kaikki emme ole pekka hyysaloja.
Ymmärrän toki että yksinkertaistat ja provosoit ja hyvä niin. Paljon olisi tehtävissä. Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kankeus, byrokraattisuus ja hitaus tuntuvat käsittämättömiltä erityisesti näin järjestötoimijan näkökulmasta. Järjestöt ovat (halutessaan) ketteriä ja nopeita liikkeissään. Suuntaa ja toimintatapoja voidaan muuttaa sitä mukaa kuin ihmiset ja maailma muuttuvat. Jos joku ei toimi, tilalle kehitetään jotain uutta. Voidaan rohkeasti kokeilla ja kehittää toimintaa.
Hyviäkin esimerkkejä toimivista julkisen puolen palveluista on. Esimerkkinä olkoon Huuli- ja suulakihalkiokeskus HUSUKE, johon on keskitetty koko Suomen halkiohoito. Sieltä asiakas (yleensä lapsi) saa yhdeltä luukulta kaikki halkiohoitoon tarvittavat palvelut ja hoidot (hammaslääkäri, kirurgi, korvalääkäri, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä), joita tarvitsee. Keskittämisen ansiosta kirurgeille kertyy riittävästi potilaita, jotta osaaminen kehittyy. Uskoisin, että on kustannustehokkaampaa hoitaa potilaan kaikki asiat yhdellä käyntikerralla kuin juoksuttaa häntä eri päivinä eri vastaanotoilla.
Lisää kommentti
Timo Ruohomäki (@timo_ruohomaki)
2014-02-18 21:58:24
Minkähän kokoinen olisi keskushallinnoltaan yritys, jolla on 5,2 miljoonaa asiakasta joista useimmat käyttävät yhtiön palveluja ehkä kerran vuodessa? Millainen olisi tuollaisen infra-, hyvinvointi- ja koulutuspalveluja tarjoavan konsernin asiakaspalvelu- ja myyntiorganisaatio?
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2014-02-19 04:19:57
Olen ehkä eniten huolissani juuri julkisen sektorin osuudesta koko kansantuotteessa, en niinkään yksittäisten palveluiden tai toimijoiden asemasta. On vain vaikea ymmärtää miten rahoitamme kaiken ja tarvitaanko niitä oikeasti? On lähes mahdotonta nähdä palapelin piirtämää kuvaa teoksesta nimeltä Suomi.
Lisää kommentti
Jyri Paavilainen (@JPaavilainen)
2014-02-19 09:06:31
Julkisen sektorin osuutta BKT:sta voi muuttaa kahdella tavalla: joko leikkaamalla julkista sektoria tai kasvattamalla yksityistä. Onko yllättävää, että taantuman aikaan julkisen sektorin osuus BKT:sta korostuu?
Lisää kommentti
Ltiilika (@Ltiilika)
2014-02-19 13:39:32
Voi myös ajatella niin, että julkisella sektorilla on jo meneillään ennenäkemätön kehittämisohjelma, joka on monimutkaisuudessaan ja laajuudessaan sitä luokkaa, että se kehittäminen itsessään nielee valtavasti rahaa ja syö kaikki resurssit muulta tekemiseltä. Mitä muuta esimerkiksi sote-uudistus on kuin tätä, tai Apotti-hanke, tai kaikenlainen kehittämisen koordinoinnin organisointi ja kehityshankkeiden virittely.
Ja sitten voi myös ajatella, että koko ajatus kansalaistalkoista on halvaantuu siihen vähän samalaiseen tilaan kuin monen taloyhtiön pihatalkoot: talkoista kuullessaan 10 % asukkaista vetää oven säppiin ja verhot eteen ja teeskentelee, ettei ole kotona, 30 % on niin kiireisiä töissä, ettei kerkeä ja 20 % antaa rahat haravan ostamiseen, painelee golf-kentälle talkoiden ajaksi ja odottaa, että 18 reiän kierroksen jälkeen piha on siivottu ja heitä odottaa rahat+10% haravan hinnasta. Loput kyllä osallistuvat, kunnes näkevät muiden antavan koko homman isännöitsijälle, joka sitten laskuttaa taloyhtiötä.
Lisää kommentti
Lisää kommentti