Vaadi itsellesi hyvä hallitus!

22 lokakuun, 2013 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Vaadi itsellesi hyvä hallitus!

Vanha kirjoitukseni on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan; miten yritysten hallitukset uudistuvat kohtaamaan digitalisoitumisen?

Suomi on hallitustyön kehitysmaa. Yleensä sen roolia ei ymmärretä, mahdollisuuksia hyödynnetä, eikä jäsenten osaamista kapitalisoida täysimääräisesti. Miksi? Syitä on monia. Suurin syy lienee se että lähes kaikki käytössä olevat liiketoiminnan johtamiseen liittyvät mallit perustuvat tuotantotalouteen. Ne ovat valmistavien yritysten ja perinteisten teollisten yritysten toimintamalleja joissa tavoitteena on toimiva tuotanto. Vanhaa kunnon pöytäviirikulttuuria.

Perinteisessä mallissa hallitus valvoo toimitusjohtajaa. Hallituksen sinänsä tärkeä valvontatehtävä korostuu, tai on ainoa toimintamuoto. Hallitusmateriaali sisältää talousraportointia ja muuta kommentoitavaa hallitukselle. Välillä tehdään strategiaa ja päätetään asioista. Malli perustuu ajatteluun jossa toimitusjohtaja johtaa ja hallitus siunailee. Useimmiten hallitus päätyy ronkkimaan asioita ja viisastelemaan taustalta. Tällainen hallitus on enemmän taakka kuin mahdollisuus. Se on työllistäjä, nujertaja, joka saattaa päätyä toimitusjohtajan pääviholliseksi.

Monissa firmoissa ei ole hallitusta ollenkaan. Näissä tapauksissa mahdollisuus nopeaan oppimiseen jää käyttämättä. Tuntosarvet eivät ole ulkona. Varsinkin yhtiöissä, jos yrityksen työntekijät ovat myös omistajia, ei arjen kiireessä jää aikaa ison kuvan hahmottamiseen, toimialan trendien seuraamiseen eikä parhaiden toimintatapojen oppimiseen. Hyvä hallitus on perheyritykselle ja omistajilleen ennen kaikkea markkinatutka, henkivakuutus ja toimitusjohtajaa haastava ja tukeva sparrausryhmä.

Kasvuyritykset toimivat ekosysteemeissä, ovat usein palveluita ja tekevät uusia asioita, joskus ensimmäistä kertaa maailmassa. Nopeasti kehittyvä toiminta vaatii Hyvän Hallituksen. Hyvä hallitus on työryhmä ammattilaisia joilla on aidosti lisäarvoa liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä vaatii näkemystä, kokemusta ja ymmärrystä toimialasta. Olisi hyvä jos jokaisella hallituksen jäsenellä olisi vahva spesialiteetti jostain kehitysalueesta. Näin kasvukipuinen saa parhaan mahdollisen hoitotiimin. Pelkät omistajat hallituksessa varmistavat näkemyksen kapeuden. Uutta ajattelua ei synny, kehitys on riippuvainen samoista ihmisistä.

Hyvä hallitus on myös toimitusjohtajan tukiryhmä. Ei vastapuoli. Hallituksen kokouksen pitäisi olla kuukauden paras päivä eikä ahdistavin kokemus. Mitä järkeä on rääkätä toimitusjohtajaa asiakkaiden ja henkilöstön ristipaineiden lisäksi hallituksessa? Eihän sellaista johtajaa olekaan joka yksin kaikkia miellyttää?  Hyvässä hallituksessa kehittyy myös toimitusjohtaja. Ja raportointiin löytyy tehokkaat työkalut.

Suomessa jokainen ajattelee varmasti tekevänsä parhaansa. Yritysten toimintaympäristöjen muuttuessa kiivaasti, digitalisoituessa ja kilpailun kasvaessa on syytä kuitenkin olla hereillä. Hyvä hallitus on omistan huoltotiimi joka varmistaa yrityksen pysymisen suunnassa. Tulosta voi tehdä pitkäänkin väärällä strategialla. Keskeisintä hallituksessa on omistaja-arvon kasvattaminen. Ja se on jatkuvaa rakennustyötä muuttavassa toimintaympäristössä.

Näin rakennat hyvän hallituksen http://www.slideshare.net/VilleTolvanen/hyvhallitus3

KIRJOITA KOMMENTTI

Antti Haapakorva
2011-10-18 13:14:38

Enpä voisi olla enempää samaa mieltä!

http://talentreeblogi.blogspot.com/2011/10/isommaksi-ja-paremmaksi-hallituksen.html

Kiitos myös linkistä Slideshareen.

Samansuuntaisin aatoksin,

Antti

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Pekka Ryhänen
2012-05-28 22:57:09

Erittäin hyvä kirjoitus. Omien kokemuksieni perusteella yksi suurista ongelmista start upeissa ja pienissä yrityksissä on bisnesosaamisen ja kokeneiden mentoreiden puute. Tämä näkyy paitsi operatiivisessa toiminnassa, niin ennen kaikkea hallitustyöskentelyssä. Yrityksissä tarvitaan kokeneita johdon sparraaajia ja hallituksen jäseniä, jotka tuovat lisäarvoa yritykselle.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-05-29 04:44:36

Kiitos Pekka. Juuri näin minäkin näen. Olen itse tehnyt paljon virheitä mutta nähnyt myös "unelmahallituksia." Tervehtien, Ville

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Juha Sarsama
2012-05-29 15:16:09

Mainio kirjoitus. Omissa hommissani yksi painopistealueista on varmistaa jatkuvasti, että omistamissamme yhtiöissä on oikeanlainen hallitus toimitusjohtajaa tukemassa. Onneksi olemme Suomessakin menossa oikeaan suuntaan tässä asiassa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-05-30 10:20:43

Terve Juha, Hienoa kuulla että kaltaisenne korkean profiilin sijoittaja näkee haasteen ja ottaa sen myös vakavasti.

Tärkeintä mielestäni on tunnistaa, etteivät perinteiset ohjausmallit aina ole sopivia uuden rakentamiseen. Uuden tekeminen vaatii uudenlaista ajattelua. Ville

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jukka Saksi
2012-05-29 15:53:10

Tämä on tärkeä aihe.

Omassa johtamistutkimuksessani on tullut esille, että hallitus luottaa lähtökohtaisesti 100% toimitusjohtajaan. Jos luottamus lähtee rakoilemaan, siitä tulisi heti keskustella rakentavasti. Useinkaan toimitusjohtaja ei tiedä, että hänen tulisi toimia toisin ja olettaa hallituksen tukevan häntä.

Käykö kuitenkin helposti niin, että kun luottamus alkaa rakoilemaan, siitä ei puhuta toimitusjohtajalle suoraan, vaan hallituksen jäsenet arvioivat tilannetta keskenään? Tietyn ajan jälkeen hallitus hakee tukea päätökselleen vaihtaa toimitusjohtajaa. Uuden tj:n hakeminen on iso prosessi. Joissain tapauksissa asia olisi korjaantunut, kun toimitusjohtaja olisi saanut heti palautetta toiminnastaan ja ymmärtänyt korjata suuntaa. Hän on saattanut toimia siinä uskossa, että hän johtaa juuri kun hallitus haluaa.

Aktiivinen ja suora palaute ovat siis keskinäisen luottamuksen perusteita. Johtaminen ilman luottamusta on yhtä helppoa kuin pyörällä ajo ilman ketjuja.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-05-30 10:23:20

Jukka,

Loistavaa analyysiä. Mielestäni tulisi pohtia onko tj:n ja hallituksen vastaikkainasettelun aika ohi. Luonnollisesti hallituksen riippumattomuutta tarvitaan ja valvontatehtävä on selvä, mutta minulle on noin kymmenestä hallituksesta jäänyt sellainen mielikuva, että ajan saatossa toimitusjohtaja ja hallitus kuitenkin liukuvat eri puolille pöytää. Kuten kirjoitain, kuukausittainen hallitus tulisi ainakin kasvuyhtiössä olla toimitusjohtajan paras eikä huonoin päivä ;) Ville

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Virkkunen
2012-05-30 08:36:34

terve Ville, hyvä kirjoitus. Itseäni on mietityttänyt aihe Hallitus vs Advisory Board. Eli kumpaan kannattaa panostaa. Advisory Boardissa on monia etuja mutta jostain syystä sitä ei Suomessa kovin usein näe - Jenkeissä se on paljon yleisempi.

Onko tähän näkemyksiä?

Omiani löytyy täältä https://www.abonnet.com/blog/?p=265.

tuomo

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-05-30 10:25:28

Hei Tuomo,

Olen kanssasi samoilla linjoilla. Hallituksella on juridinen vastuu johtaa yrityksen strategiaa ja valvoa toimitusjohtajaa. AVB on paljon vapaampi foorumi kehittämiselle, innovaatioille ja toimintaympäristön analyysille... olen suositellut ja käyttänyt molempia, hieman eri tarkoituksiin.

Olisiko niin, että kun hallitustenkin rooli on jossain tapauksissa olematon niin AVB;t ovat vasta orastavaa tulevaisuutta...ehkä myös AVB:n vastuu kysymyksiä olisi hyvä pohtia ettei se olisi ihan pelkkä innovaatioakvaario. Ville

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Tuomo Virkkunen
2012-05-30 11:19:50

Ville, vastuukysymys on hyvä pointti. Toisaalta yksi AB'n etu on vastuun puute joka parhaimmillaan johtaa kunnon brainstormaukseen ja villiin ideointiin ilman vastuun aiheuttamaa rajoitetta. Tämä toki vaatii että TJ reippaasti karsii ideoita ja vie eteenpäin vain semmoisia mihin itse uskoo ja ottaa ideoijat mukaan jatkokehittelyyn.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-05-30 16:03:32

Tuomo, olen samaa mieltä ja musta tuntuu että aika tunnettu villemäisestä ideoinnista...molempi parempi!

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Petteri Sortes
2012-06-04 17:41:56

Eiköhän se ole niin, että jos hallitus ja tj ovat vastakkain, niin tj saa lähteä. Pitää toki myös muistaa, että pääomistaja tai pääomistajat määräävät lopullisesti, jääkö tj paikalleen. Luottamuspulan taustalla (kun tj:lle ei puhuta asiasta juuri mitään) on varmaan suomalainen helmasynti eli puhumattomuus. Pelätään puhua asiasta suoraan asianomaiselle. Eli tj:lle hyvien ja luottamuksellisten suhteiden luominen hallitukseen ja pääomistajiin on tärkeääkin tärkeämpää. Vanha itämainen sanonta on, että sanat eivät maksa mitään, joten niitä voi hyvin käyttää. Advisory Board taas näyttää olevan vähän kuin aivoriihi. Valikoitu ryhmä juttelemassa (ilman vastuuta) keskenään. Onko sellaisesta pitkän päälle hyötyä ja maksaako se itsensä takaisin?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-06-05 01:52:56

Pidän Advisory board -ajattelussa merkittävän muutosten edessä oleville yrityksille. Kasvuhalut, toimintaympäristön muutos jne. ADB on luonteva tapa ottaa mukaan vaikkapa asiakaspalvelun tai verkkokaupan asiantuntijoita joille ei luontevaa roolia löydy hallitustyöskentelystä. Ville

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-06-05 01:53:53

Tekisi mieli väittää että useammin tj pelaa omistajan kautta hallituksen vaihtoon kun lähtee itse ... tilanteita toki riittää yhtä monta kuin yritystäkin..

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.