Millainen on tulevaisuuden media?

10.08.2013 | Yrittäminen | Ville Tolvanen

Millainen on tulevaisuuden media?

Luemme mahtipontisia ilmoituksia mm. Stockmannin ja Lorealin aikomuksista mainostaa jatkossa verkossa. Uutiset ovat hyviä ja kiihdyttävät mediateollisuuden murrosta. Uutiset aiheuttavat kuitenkin mutinaa ainakin Tolvasen hapuilevassa tajunnassa.

Miksi vasta nyt? Ai kun verkko on valmis ja kuluttajat ovat jo siellä. Huomasin myös legendaarisen Jorma Sairasen pohtineen miksi yli puolet mediarahasta valuu vieläkin sanomalehtiin. Mitähän ne meinaa tehdä? Bannereita? Kampanjoita. Miksi tuollaisten megabrändien edes kannattaa mainostaa? Mikseivät he rakenna verkossa enemmän? Oma media muuttaisi kaiken. En vieläkään ymmärrä mainostamista verkossa hyvien sisältöjen ja palvelujen sijaan. Yksi ilmainen ajatus Stockmannille löytyy tästä.

Jatkan eilisen mediahapuilun pohtimista. Jos väljennämme median käsitettä ”kultaisesta kolmiosta” palveluksi, pääsemme huomattavasti kiinnostavampiin aihepiireihin. Ensimmäinen ja merkittävin on sisällöntuottajien roolit ja toimintamallit. Kuka tahansa voi tuottaa hyvää sisältöä. Merkittävää ei ole se kuka tekee, vaan onko se hyvää? Digitalist Networkissa toivon ja uskon kaltaisteni ryhtyvän kuratoimaan digitalisoitumisen ilosanomaa itse ja muista mediapalveluista. Ajatuksena on tuottaa näkemyksiä ja kokemuksia digitalisoitumisen mahdollisuuksista ympäri maailmaa. Digitalistien tehtävä on kuratoida ja kirkastaa muutoksen tuomia mahdollisuuksia.

Toivon ihmisten lähtevän rakentamaan uutta. Itse ainakin pakahdun innostuksesta. Käyttäjät, muut yritykset ja koko digitaalinen maailma sisällöntuottajina on kiinnostava mahdollisuus. Mitä jos Stockmann antaisi asiakkaitensa vaikuttaa tavaratalojen tarjontaan? Mitä jos asiakkaat äänestäisivät syksyn muodin parhaat onnistumiset? Ajatelkaa jos Stockmann olisi asiakkaiden yhteinen tapa viestiä ja välittää muodin tai ruokakulttuurin ilosanomaa. Se olisi minusta mediaa ja todella kova juttu.

Kultaisen kolmion toinen kulma kumpuaa mainostajan roolin kehittämisestä. Saat näkyvyyttä. Saahan sitä. Mainostajan on saatava enemmän. Käytän jälleen omaa hankettani esimerkkinä. Palvelussa ei näillä näkymin ole mainontaa jos käyttäjät eivät sitä erikseen vaadi. Verkostolle tulee yhteistyökumppaneita, jotka haluavat rakentaa digitaalista tulevaisuutta. He tulevat mukaan palvelun suunnitteluun, kehittämiseen, tapahtumiin ja tuottavat sisältöjä eri muodoissa. Silti uskon toiminnan pysyvän objektiivisena ja asiallisena. Se on jokaisen hanketta rakentavat yrityksen etu. Halukkaat vain pääsevät hyödyntämään verkostoa osana omaa toimintaansa. Ei tarvitse itse rynniä ihan joka paikkaan kun verkosto vaikuttaa yritysten puolesta. Miksi media tarjoaa vain näkyvyyttä? Eikö hyville yrityksille olisi mahdollista antaa paljon enemmänkin? Auttaa myötä- ja vastamäessä?

Kolmion kolmas tabu on palveluiden maksullisuus käyttäjille. En ymmärrä maksumuureja alkuunkaan. Miksi mediat, joilla on varsin väljä ja laskeva lukijasuhde estävät palvelun käyttöä pystyttämällä siihen muureja? Eikö lisääntyvän sisältökilpailun aikana pitäisi lisätä ja parantaa kokemusta heikentämisen sijaan? Hyvästä kokonaisuudesta joku voisi hyvin maksaakin. Mikä tahansa loistava sähköinen media voi julkaista myös paperilla. Kysymys on kiinnostavuudesta, lisäarvosta ja erottautumisesta. Ihan kuten millä tahansa muullakin brändillä.

Parempaa asiakaskokemusta luodaan tarjoamalla muillekin mahdollisuus kanavan käyttöön. Aivan kuten itse avasin blogini muiden asiasta innostuneiden käyttöön. En ymmärrä miten itseäni parempien kirjoittajien ajatukset voisivat olla itseltäni pois? Olen täällä rakentamassa ja edistämässä enkä ihmettelemässä. Media tarvitsee parempia sisältöjä. Ei pitäisi pohtia pelkkää monopolia niiden synnyttämisestä. Tulevaisuuden media on lähempänä verkostoa tai palvelua, joka kokoaa asioita käyttäjien puolesta yhdeksi kokonaisuudeksi. Asiasta voi oppia vain opettelemalla. Siksi laitoin omat rahani kiertoon ja perustin Digitalist Networkin. Toivottavasti en jää asian kanssa aivan yksin. Taistelen menestyksen puolesta avoimuuden, konkreettisen lisäarvon ja jatkuvan kehittämisen keinoin. Katsotaan mihin se riittää. Ainakin tulevaisuuden rakentaminen päivä kerrallaan tuntuu perhanan hyvältä.

 

 

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Harri K
2013-08-10 11:11:01

Ville, siis viittaan edelliseen kommenttiini, ja kun luen tätä artikkelia rivien välistä, niin huomaan että näin se menee. Business is business and Moses is Moses. Siis missään tässä hässäkässä ei mikään ole muuttuunut(sitten Rooman aikojen) mitä tarvitaan liiketoiminnan onnistuneeseen ylläpitoon. Ainoa ero on digitaalisuus/internet. Toisin sanoen tapa millä viestitys toimii. Ja luonnollisesti se on luonut uusia mahdollisuuksia, tietenkin, mutta mun mielestä on tärkeätä ymmärtää että liiketoiminta itsessään ei ole muuttuut, ja jos menetät katseesi kasi-pallosta niin olet hukassa vaikka olisit kuinka mestari digitaalisessa mediassa. Ja on tosi, jos yrityksellä ei ole kunnon sivut+blogi+SoMe joiden sisältöä pidetään yllä säännöllisesti, niin mitä todennäköisemmin annat turhaa etua kilpailijoillesi, olit sitten kuinka kova nimi tahansa siellä analogisella puolella. Ja mitä tulee sisältöön, niin sanon vain yhden asian, ole relevantti! Itse asiassa, kolme tärkeintä asiaa sisällön tuottamisessa on; 1. Relevantti, 2. Relevantti, 3. Relevantti. Ja tähän viitaten, ei nyt tule mieleen mitä relevantti on suomeksi ja siksi sen näin kirjoitin, mutta uskon että asian ydin on tärkeämpää kuin miten sen kirjoitan - luulen siis että kaikki ymmärtää. Tosin luulo ei ole tiedon väärti, :)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-08-10 11:15:55

Juuri näin... Itse mietin kuinka vaikeaa soveltaminen on "uusiin sääntöihin" Mikään ei muutu, arvojärjestys on vain muuttunut :) Musiikin julkaisu, jakelu ja kaupallistaminen on ehkä paras ja elävin esimerkki. Samat asiat tapahtuvat jo peliteollisuudessa ja mediassakin. Ainakin itsellä Spotify on lisännyt musiikin kuluttamista.

Sitä miksi soveltaminen ja uuden kokeilu on niin vaikea on hyvä pohtia. Onko pienen ja katajaisen kansan ollut aina tehdä "parhaita mahdollisia valintoja?" kokeiluihin ei ole ollut varaa?

Yhdestä asiasta olen varma. Tulevaisuutta ei voi tietää eikä arvata. On vain kokeiltava, opittava ja siedettävä jatkuvaa muutosta. Tulevaisuuden tekeminen on rankka laji. V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Timo Ruohomäki (@timo_ruohomaki)
2013-08-10 11:29:11

Mediayhtiöiden laajasta näkemyksestä kertoo kaiken tarvittavan se, kun verkkoon mennään luomalla näköislehti. Oli puhe sitten uutistoiminnasta tai perinteisten kanavien verkkonäkyvyydestä, oikeasti lisäarvoa tuottavasta konseptista tai palvelumuotoilusta on hyvin vähän merkkejä. Nekin talot jotka ovat investoineet näkyvyyteensä jo miljoonia ovat luoneet palveluja, joissa uutiset jaotellaan kotimaahan ja ulkomaihin ja nostaa niistä 2-3 tuoreinta etusivulle. Voiko tylsempää ja kunnianhimottomampaa konseptia uutismediassa olla?

Kuten Ville kirjoitti, mediapalvelun perustaminen on halvempaa kuin koskaan. Kuka tahansa voi kilauttaa Reutersille (tai STTlle) ja tehdä diilin uutissisällön vastaanottamisesta. Uusi Suomi syntyi suurinpiirtein näin ja lähti luomaan lisäarvoa blogeilla ja muutamilla taustoitetuilla jutuilla. Uusi Suomi on kuitenkin jäänyt junnaamaan kakkosvaihteelle - sielläkään ei ole keksitty muuta tapaa pitää asiakas ajan tasalla maailman menosta kuin listata hänen eteensä ensin kotimaan ja sitten ulkomaiden uutiset yksi kerrallaan.

Visuaalisen sisällön puolella mielenkiintoista on se, ettei isot Netflixin ja Applen tapaiset toimijat ainakaan vielä ole alkaneet ostella isoja katalogeja hallitsevia mediayhtiöitä. Se on ehkä kuitenkin hyvä merkki. Elokuvayhtiöillä ja uutistoimistoilla on siis vieläkin aikaa miettiä sitä, ovatko tv-kanavat ja lehtitalot vieläkin parempia asiakkaita kuin kuluttajat suoraan. Kuluttajan dilemma puolestaan on se, että sillä voi olla Hesarissa yksi tai kaksi toimittajaa joiden taustoittavia juttuja haluaisi lukea, mutta Hesarin uutiskoneisto on hidastunut eikä tartu kyseisen kuluttajan kannalta mielenkiintoisiin teemoihin. Kuluttaja haluaisi tehdä lähdevalintoja agendakohtaisesti kun nyt pitää valita kokonainen mediatalo. Google News tuo eteen ne, jotka ovat nopeimmin saaneet taustoitetun jutun julki. Jos tässä ympäristössä kuvittelee ongelman ratkeavan sillä että tämän päivän uutisen saa lukea huomenna kun mediayhtiö haluaa suojella printtimyyntiä jarruttamalla uutisten julkaisua netissä mediayhtiö maalaa itseään nurkkaan ja sieltä ei pääse pois vaihtamalla broadsheet tabloidiksi. Olisi enemmänkin peiliinkatsomisen ja tosiasioiden hyväksymisen paikka. Kilpailu käydään nyt Google Newsissä, ei lehtikioskilla.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-08-10 11:39:10

Kiitos Timo! kommenttisi ova kultaa kuten aina. Harvinaisuuksia joita aina kaipailen. Soveltaminen ja uusien sääntöjen oppiminen on vaikeaa.

Siksi pidän bändien tavasta kuunnella fanejaan herkällä korvalla mutta uusiutua jatkuvasti sopivalla tavalla. Opiskelin kesällä Metallican toimintamallin syvällisesti ja jossakin vaiheessa sitäkin on puitava ;)

nopea oppiminen, jatkuva kehittäminen ja avoimuus eivät ole medioiden vahvuuksia ...yksisuuntaisuus ja suljetut kanavat loivat monstereita jotka nyt vuotavat...

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Timo Argillander
2013-08-11 19:37:42

Niinpä! Nostanpa esiin yhden muutosta vaikeuttavan asian: vuosikymmenien ajan media on ollut välttämätön uutisten tarjolle saattamisessa. On syntynyt ajatus, että uutisvälitys on kiveenhakatusti median tehtävä ja yksinoikeus. Siksi niin monet median edustajat katsovat asiaa tottumamme uutisvälityksen silmälasien läpi. Se, että on netti ja muut uudet systeemit koetaan kovin usein häiriötekijäksi, ei rakentavaksi työkaluksi.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-08-12 21:00:43

Hyvä huomio jonka huomasin myös twitter -keskuteluissa. aika nopeasti journalisteilta tulee "ette ymmärrä tehtäväämme" ja media on valistaja, tiedonvälittäjä jne... aika takapajuisia ajatuksia. keskimääräisenkin kuluttajan mediapäivä on jo aika erinäköinen ;)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

@WerannasRiikka
2013-08-12 21:39:02

Tähän tuli monia ajatuksia mieleen. Päällinnäisenä olisi koittaa analysoida vähän koko/markkina/segmentti-akseleilla erilaisia toimijoita ja niiden approachia.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Marko Suomi
2013-08-13 12:01:36

Yksi hyvä esimerkki on Lego. Heillä oli ainakin jossain vaiheessa sivuilla systeemi, jolla pystyi väsäämän oman himmelin ja tilaamaan sen. Vähän kuten Ikea:n keittiösysteemi. Mieluummin tuollaisia käyttää kuin lukisi sekuntiakaan jotain geneeristä brändituotosta.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.