Pieni sormi piirteli hattivatteja saunan oven huurteiseen lasiin. Pienen hetken verran aika tuntui hidastuvan kun tunne iski. Uteliaisuus. Tuo ihmisen perimään kirjailtu perusluonteenpiirre, enemmän tai vähemmän katoava luonnonvara pienen ihmisen matkassa lapsesta aikuiseksi. Jäin pohtimaan tuota ihmisen luovuuden muusaa samalla kun nuorin tyttäreni jatkoi uteliaana Tove Janssonin hahmojen muodostamista huurteiseen lasiin, kuin taikuri konsanaan.
Missä vaiheessa ihmisen uteliaisuus lähtee laskusuhdanteeseen? Johtuuko se vanhemmista, jotka kieltävät huomaamattaan lapsilta uteliaisuuden aiheuttamat kohtaamiset lasta suojellakseen, vai ympäristöstä, jossa vastoin totutusta poikkeavaa tapaa toimia katsotaan kieroon?
Tällä hetkellä vallitsevan mielipiteen mukaan innovaatio on tärkein kasvun mahdollistaja. Meidän pitäisi pyrkiä innovatiivisuuteen ja luovuuteen, mutta alitajuntaisesti samaan hengenvetoon jäykissä ja hierarkisissa ympäristöissä meitä kehotetaan hiljalleen luopumaan uteliaisuudestamme ja tuottamaan tasaisesti tulosta. Toki kokemuksen myötä kumpuavalle syvälle rintaäänelle on paikkansa, mutta nämä kaksi asiaa eivät saisi olla toisiaan poissulkevia vaan päinvastoin, niiden pitäisi olla toinen toistaan stimuloivia.
Vertailtaessa menestyvien yritysten kulttuuria keskenään voidaan havaita monia yhtäläisyyksiä, mutta yksi yhteinen tekijä on työntekijöiden vapaus toteuttaa itseään. Google on tullut tunnetuksi antaessaan työntekijöiden käyttää 20 % ajastaan omien projektien tekemiseen, jotka voivat hyödyntää yritystä. Supercellillä tiimit puolestaan saavat rakentaa pelejä vapaasti. Näissä yrityksissä itsensä toteuttaminen purkautuu luovuutena ja uteliaisuutena kehittää jotain uutta tai nykyistä parempaa.
Ville on kehottanut meitä useasti luopumaan häpeästä. Kun olet luopunut häpeästä, miksi et kokeilisi uteliaisuuttasi toteuttaa sitä pöytälaatikkoon häpeäpäissään pölyttymään tuomittua ei-siitä-kuitenkaan-mitään-tule projektiasi, minkä todettiin olevan ajanhukkaa ja tuloksetonta. Kuinka moni keksintö onkaan jäänyt keksimättä, tai mitä-jos ajatus toteutumatta uteliaisuuden tyrehdyttyä? Puolestaan kuinka monesta asiasta saammekaan nykyisin nauttia, kun uteliaisuuden tuottama ahaa-elämys on jalostettu inspiraatioksi ja siitä edelleen jokapäiväiseksi osaksi elämää, kuten hehkulamppu?
Luovuttiko Edison kehittäessään hehkulamppua ensimmäisten vastoinkäymisten myötä? Ei, hän säilytti uteliaisuutensa ja keksi 10 000 tapaa jolla hehkulamppu ei toimi ennen onnistumistaan. Uteliaisuutemme on kuitenkin vienyt meidät kuuhun asti ja Marsissa hääräilevä luotainkin kantaa ansiokkaasti tätä luovuuden ystävän nimeä yllään.
Kun uteliaisuus muodostuu rohkeudeksi, niin rohkeus muodostuu kokeiluiksi, kokeilut virheiksi, virheet tiedoksi ja tiedot voimavaraksi. Voimavaraksi siksi, että totutussa yhteydessä käytetty ilmaisu nimeltä kokemus, muodostaa tässä yhteydessä negaation uteliaisuutta kohtaan. Lopulta kuitenkin voimavarat hioutuvat onnistumisiksi.
Se mikä meistä ihmisistä tekee poikkeuksellisia, ei ole kyky katsoa maailmaa miten se on, vaan miten se ei ole.
Säilytä uteliaisuutesi. Kyseenalaista kaikki.
@panuhen
KIRJOITA KOMMENTTI
Timo Aittoniemi
2013-05-23 05:48:30
Hyviä muistutuksia. Mä veikkaan, että meiltä valtaosalta luovuus vain katoaa arjen alle, luovuushan on älyllistä ponnistelua eikä sitä kukaan jaksa?
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-05-23 06:20:28
Totta. Paitsi ihmiset jotka on "pakotettuja" luovuuteen eli pää soi koko ajan... V
Lisää kommentti
Antti karppinen (@antti_karppinen)
2013-05-23 06:11:56
Loistava ajatuksia herättävä teksti!
http://imagineanything.fi/2013/03/19/pieni-tarina-luovuudesta/
Hyvin samanlaisia kokemuksia myös täällä. Luovuus ja asioiden ympärillä näkeminen on ehtymätön voimavara. Pitäisi vaan joskus muistaa hidastaa sitä kävelyvauhtia että näkee ne pienet asiat ympärillä. Jos menee ja paahtaa 200 lasissa ei pysty näkemään pienten asioiden kauneutta, yksityiskohtia ja niissä piilevää luovuudenlähdettä.
Luovuus tarvitsee ravintoa, ärsykkeitä ja omaa aikaa. Vaikka "pakko on joskus paras muusa" niin rohkea uteliaisuus on todellakin sitäkin tärkeämpi.
_A
Lisää kommentti
Janne Nyyssonen
2013-05-23 06:19:09
Miten lapset oppii? Leikkimällä. Miten eläimet oppii? Leikkimällä. Koulu on pahin luovuuden tappaja. Suomessa ylistetään koululaitosta maasta taivaisiin. Tulokset on kieltämättä hyviä ja osaamiserot pieniä. Suuri kysymys onkin vastaako tämä 1900-luvun savupiipputeolllisuudelle tasalaatuista työvoimaa tekevä laitos 2010-luvun yhteiskuntaan, jossa mekaanisen työn tekee joko aasialaiset halvemmalla tai robootti halvemmalla. Meiltä vaaditaan töissä luovuutta, mutta meidät on opetettu olemaan standardin mukaisia ulkoaopettelijoita. Miksi ihmisellä, jonka työ ei ole sidottu aukioloaikoihin tai tuotantolinjaan pitää olla töissä 8-16, tai ylipäätänsä työpaikalla? Miksi me maksamme palkkaa työhön käytetystä ajasta, eikä siitä, että saadaan aikaan hyviä tai kiitettäviä tuloksia? Mielummin maksan kuukauden palkan kahdenpäivän luomisesta, kuin kahdenkymmenen päivän kiireelliseltä näyttämisestä!
Miksi ideat syntyy suihkussa, hampaita pestessä tai kävellessä? Koska kuormitamme tietoista mieltä toiminnolla joka on sille automaatio, jolloin alitajunta pääsee valloilleen ja synnyttämään näitä huikean hienoja ajatuksia.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-05-23 06:21:13
Hyvä Janne! Kyllä peruskoulu ja suomalainen tasapäistäminen tappaa suuremmatkin kyvyt.
Lisää kommentti
Janne
2013-07-11 08:05:55
Luen näitä kommentteja kesäloman rauhassa. Mutta olen täysin samaa mieltä Kaimani kanssa. Sanoisin, että sana työaika pitäisi muotoilla uudestaan tai poistaa työehtosopimuksista. Minä en voi lopettaa työhön liittyvää ajattelua ja funtsimista näin lomallakaan. Mutta ei tämä kuitenkaan ole työaikaani. En tarkoita, että tekisin työjuttuja kokoajan.
Työntekemisessä pitäisi näkyä enemmän innostus ja asenne. Millä intesiteetillä ja luovuudella työtä tänä päivänä tehdään. Toisia ei kiinnosta yhtään, muuta kun saada päivä täyteen ja toiset ahertavat kelloa katsomatta. Palanssia kaipaan.
Lisää kommentti
Tero (@teromhelenius)
2013-05-23 06:44:21
Todella kauniisti kirjoitettu teksti. Sisältä se lähtee ja rauhasta. Innovaatio on kirosana. Pakottaminen mihin tahansa tappaa kaiken. Innostaminen ja "häärääminen" vapauttaa. On vain sääli että liian usein "häärääminen" on vain hääräämistä. Se taas johtuu paljolti kulttuurista. Tunnettu tosi asia on että häärääjät tarvitsevat ympärilleen työmuurahaisiakin. Kaikki tarvitaan. Luovuutta on montaa lajia. Menestyksekäs luovuus on joukossa, hyvin harvoin yksilössä. Peace!
Lisää kommentti
Timo Nisula/Piirimyyja
2013-05-23 06:50:33
kyseenalaista kaikki, mainio lause.
Itse olin kouluaikana hyvinkin luova ja kyseenalaistava, siis kaikenkaikkiaan edelläkävijä. Vietin paljon aikaa opiskellessa käytävän puolella.
Opetus ja koululaitos on kovan haasteen edessä, tosin keskustelu käydään digitaalisuuden vaikutuksesta opiskeluun, kun ihmisen oppimisesta on ollut tietoa jo ainakin 3000 vuotta sitten. Silti meitä opetetaan siten että joku seisoo muiden edessä ja kertoo miten asiat ovat. Antamalla mahdollisuus osallistua, itse keksiä, antaa jopa oppilaiden itse opettaa ja käyttää luovuuttaan kaikilla mahdollisilla tavoin saamme fiksuja tulevaisuuden tekijöitä. Sama asia koskee aikuisia ja yrityksiä
Lisää kommentti
Kimmo Alamartimo (@Kalamartimo)
2013-05-23 08:42:12
Erinomainen kirjoitus. Minua se muistutti siitä, miten tärkeää luovuudelle on olla kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Kannattaa katsoa uutisia, seurata ajankohtaisia asioita netissä, lukea kirjoja ja nettiblogeja. Sitten kun uteliaisuus lopulta johtaa sellaisen asian äärelle, johon palava kiinnostus roihahtaa, niin lisätiedon etsiminen on tänä päivänä helpompaa kuin koskaan. Somesta on myös kohtalaisen helppo löytää ympärilleen yhteisö, jossa on muita saman intohimon jakavia ihmisiä.
Huolissani olen siitä, että osaa nuorista (aikuisista) ei näytä kiinnostavan tippaakaan yhteiskunnalliset ilmiöt, liiketalous tai politiikka. Sen toki ymmärrän, että kiinnostuksen kohteet vaihtelevat, mutta jotta sieltä alitajunnasta kumpuaisi niitä innovaatioita niin ne omat oivallukset pitää osata sijoittaa osaksi "suurempaa kuvaa". Ja sen kuvan muodostaminen - varsinkin kun se muuttuu koko ajan - vaatii luontaista uteliaisuutta.
Lisää kommentti
Jukka Saksi
2013-05-23 19:12:35
Innovatiivisuus on mielenkiintoinen termi, koska se mielletään eri konteksteissa eri tavalla. Olen tehnyt johtajuuden väitöstutkimusta finanssialta ja osa alan johtajista pitää innovatiivisuutta huonona terminä. Se tuo mieleen heille lähinnä epäeettiset tuoteinnovaatiot, joista on yleensä seurannut talouskriisejä.
Innovaatiota pitäisi kuitenkin ajatella enemmän asiakaslähtöisenä konseptina, joka tuottaa selkeää arvoa sekä asiakkaille että sen tuottajille. Tuotteet on helppo kopioida, mutta toimiva konsepti on kestävämpi kilpailuetu. Esimerkkinä finanssialalta OP-Pohjolan keskittämisbonus, joka on ollut loistava innovaatio, josta hyötyvät sekä asiakkaat että finanssiryhmä itse.
Lisää kommentti
Tero (@teromhelenius)
2013-05-23 19:17:23
Millon innovaatiosta tulee tuote tai palvelu? Ajan kanssako? Onko innovaatio laadullinen sana?
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-05-24 07:18:58
yritin vähän ruotia tätä mikä on ajatus, idea, ratkaisu tekstissä "idean anatomia"
Lisää kommentti
Tero (@teromhelenius)
2013-05-24 07:42:42
Hyvä teksti tuo idean anatomia mutta se mihin pyrin kysymykselläni oli että miksi vauhkotaan innovaatiosta. Eikös kyse ole kuitenkin asioista esim. palvelu, tuote, liikeidea tai prosessi mikä vaan. Pointtini on se että innovaatio-sanan käyttäminen saa monet yritykset ja yksilöt lukkoon. "Nyt pitäisi innovoida, tavallinen ei kelpaa". On hienoa puhua innovaatiosta ajattelematta sen kummempia. Montakohan hyvää ideaa jää koskaan sanomatta koska idean saaja ei usko sen olevan innovaatio?
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-05-24 07:18:24
Erinomaisen kiinnostava näkemys kieltesestä, hallitsemattomasta "innovaatiosta" Viestinnässä aina huomioitava kohderyhmä ja ennakkoluulot! #V
Lisää kommentti
Kari Vahtolammi
2013-05-23 20:53:07
Kannattaa muuten lukea Alf Rehnin kirja Vaarallisia ajatuksia ja sen jälkeen luovuutta katselee aika erilaisin silmin. Hän muistuttaa kirjassa, että luovuus on aika paljon muutakin kuin dopamiinihuumassa tapahtuvaa miellyttävää uuden keksimistä. Joskus epäilyttää, että hän on aika oikeassa siinä että luovuus mielletään vain mukavaksi puuhasteluksi. Vaikka se on raakaa työtä, jossa pitää mennä paljon pidemmälle kuin kukaan uskoo. Hän myös muistuttaa, että kyseenalaistaminen ei vielä riitä, koska silloin ollaan vielä omalla mukavuusalueella eikä tuntemattomalla suuolla.
Lisää kommentti
Elina Arasola
2013-05-24 21:56:25
"Kun uteliaisuus muodostuu rohkeudeksi, niin rohkeus muodostuu kokeiluiksi, kokeilut virheiksi, virheet tiedoksi ja tiedot voimavaraksi." Touché!
Työpaikoilla tämä jo tiedostetaan, joskin toimenpiteet ontuvat (rohkeuden puutetta). Milloin aloitetaan esim. koulujen (perus-lukio/ammatti-korkeakoulu) uudistaminen? Haluan olla mukana niissä talkoissa.
Lisää kommentti
Lisää kommentti