Marko Kulmala: Täydellinen nollapalaveri

Minulla on ongelma.

Ei siinä mitään, kaikilla on, jotka jotain tekevät. Kysymys onkin siitä mitä tekee ongelman edessä. Osaako pyytää apua? Vai päättääkö harrastaa taikauskoa ja uskoa, että maailman muuttuminen koskee kaikkia muita paitsi minua. Ja mitä se maailma edellyttää nyt: sitä että pystyy ratkaisemaan asiakkaansa ongelmia nopeammin, tehokkaammin ja suoraviivaisemmin. Sanoista tekoihin.

Minun on keksittävä itseni ammattilaisena uudestaan. Miksi? Siksi että ei ole ihan pakko. Mentävä uudestaan sitä polkua, jolla polulla vaikea on helppoa.

Kun ammatikseen ratkaisee ongelmia nopeasti ja puristaa ideoita kasaan hetkessä, sitä luulisi, että oman ongelmansa (sen uudelleenkeksimisen) ratkaisisi helposti. Kuinka väärin voi ajatella. Koska se, mitä ”nopeasti” ja ”hetkessä” ja ”helpommin” tarkoittavat nyt eri asioita kuin vuosi sitten tai 1470-luvulla.

Pari viikkoa sitten laitoin viestiä Ville Tolvaselle – joka tekee samaa hommaa kuin minäkin, tosin hieman toisin. Minulla ei ollut aivan tarkkaa käsitystä, että miksi päätin lähestyä Tolvasta. Onneksi lähestyin.

Avasin ongelmaani Tolvaselle parista kantista.

Tolvanen piirsi vartissa minulle mallin siitä muutoksesta jota olen tavoitellut kuukausia. Hassua. Ravintolan pöydässä, lounasannosten välissä.

Ja mikä se malli on? Se perustuu kahteen ajatukseen.

What seems to be the problem?

Get things done.

Mitä sitten tapahtui? Otin Tolvasen mallista kiinni, kirjoitin pari sivua tekstiä ja altistin idean samoin tein muutaman asiakkaan armoille. Eka diili aukesi tunnissa ja työ tehtiin kahdessa päivässä. 500 hengen yrityksen arvo&kulttuurimuutoksen ydin ja sydän.

Näin toimii Supertemp. Kiitos täydellisestä nollapalaverista. Tolvasen menu oli parempi kuin ravintolan.

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Jukka Niemelä

2013-04-15 06:08:05

Valitettavan usein suomalaista edelleen kalvaa pelko menettää kasvonsa. Ei uskalla kysyä. Toinen pelko on, että kaveri varastaa hyvän idean. Kummatkin ovat nykypäivänä aivan turhia. Kirjoituksesi on mainio esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun unohtaa pelot ja tarttuu härkää sarvista. Näitä esimerkkejä Suomi tarvitsee lisää!

Lisää kommentti

Ville Tolvanen

2013-04-16 05:03:14

Kyllä. Tolvasenkin tärkein askel on ollut "häpeästä luopuminen."

Lisää kommentti

Katri Manninen

2013-04-15 06:49:42

Hyvä juttu! Ja kun ongelmana ei useimmiten ole se, ettetkö ole tarpeeksi fiksu ratkaistaksesi ongelmaa, vaan se, että olet liian lähellä sitä nähdäksesi sen tuorein silmin.

Käsikirjoittaessa törmäsin jatkuvasti siihen, että käsikirjoitusta konsultoineet pointtasivat ongelmia, jotka mun olisi pitänyt nähdä. Mutta kun en nähnyt, en nähnyt. Siksi niitä muita pyydettiin apuun.

Lisää kommentti

Ari Kangas

2013-04-15 08:55:22

Sepä se. Itse on jo pureskellut oman asiansa valmiiksi asti ja (tietysti) pitää löytämäänsä ratkaisua valmiina ja ainoana oikeana. Vaikkei tietoisesti, niin tietämättään. Itsehän ei voi olla väärässä.

Kun ongelma on löytynyt ja tunnustettu sille voi lähteä etsimään ratkaisua. Yleensä tosiaan jostain ulkopuolelta. Jos ei muuten, niin selittämällä ajatuksensa ihan juurta jaksaen. Saattaa tulla puolivälissä ahaa-elämys kun joutuu kerrankin oikeasti miettimään mitä on ajatellut.

Saisikohan sitä itsekin joskus vihdoin ikuisuusprojektin valmiiksi.. pitää selkeästi ruokkia Villeä. ;)

Lisää kommentti

Ville Tolvanen

2013-04-16 04:59:20

Hyvä! laitanko listan lempiravintoloista? ;)

Lisää kommentti

Ville Tolvanen

2013-04-16 05:02:28

Jokainen ihminen tarvitsee "tuottajaa" peilia, sparraajaa, valmentajaa ja apua. Minä myös.

Lisää kommentti

Joni Kukkohovi

2013-04-15 11:45:44

Juuri näin. Asiantuntijoiden on usein vaikea sisäistää ajatusta siitä että jollain toisella saattaa olla toinen näkökulma ongelman ratkaisemiseen. Itse pyrin olemaan projektien alussa asiantutkija asiantuntijan sijaan. Jälkimmäisellä kun helposti tuppaa olemaan kaikki ratkaisut valmiina toisin kuin ensin mainitulla.

Lisää kommentti

Ville Tolvanen

2013-04-16 04:58:39

Hyvä kommentti! itsekin yritän muistaa ja pohtia koko ajan "mikä on totta?" tuo asiantutkija ennen tuntijaa on kyllä riemukas! Hyvä Joni, ja kiitos jakamisesta.

Lisää kommentti

Jukka Saksi

2013-04-15 16:22:06

Uskon että näiden asioiden kanssa painii jokainen johtaja - tai muuten elää epätodellisuudessa...

Olen itse sparrannut viimeisen 3 vuoden aikana finanssialan johtamisen haasteita 60:n huippujohtajan kanssa. On ollut hienoa huomata, kuinka heillä jokaisella on hieman eri kulma lähestyä asioita. Osa pitää haasteina sellaisia asioita, jotka toisen mielestä ovat helppoja - ja toisinpäin. Myös toimintaympäristöllä on merkityksensä, kuten yrityskulttuurilla, strategisilla tavoitteilla, omistajuudella, yhtiömuodolla jne.

Itse olen avoimen sparrauksen kannattaja. Myös kilpailijoiden kannattaa keskustella avoimesti asioista keskenään. MBA-kurssit olivat tästä parhaita esimerkkejä. Siellä sain parhaat ideat muilta johtajilta. Kun jokainen jakaa rohkeasti omia ideoitaan pöytään, voidaan päästä todellisen innovatiivisuuden pyörteeseen!