Luovuuden tulevaisuus

07.02.2013 | Markkinointi | Ville Tolvanen

Luovuuden tulevaisuus

Harmittelin vuosia asiakkaiden kyvyttömyyttä hyödyntää heille tehtyjä suunnitelmia ja ideoita. Näin kymmeniä kertoja kuinka veri, hiki ja kyyneleet valuivat viemäristä alas. Tein vahvoja valoja koko luovuudesta luopumisesta. Nyt olen taas valmis yrittämään uudella tavalla.

Luovilla aloilla on kieltämättä loistava tulevaisuus. Yhä useampi ihminen kasvaa mukaan hyvätuloisten ja hyvinvoivien joukkoon. 70% venäläisistä ei ole vielä käynyt ulkomailla. Vantaalle ennustetaan hirvittävä määrä matkustajia vuonna 2020. On selvää, että yhä useammalla ihmiselle on mahdollisuus valita yksilöllisesti. Tutkia palvelun tai tuotteen ominaisuuksia, värejä, tuoksuja ja asioita mitä sen käyttäminen viestii. Samalla sähköiset mediat tarjoat rajattomat mahdollisuudet elämysten välittämiselle.

Nykyiset asiantuntijapalveluiden osto- ja myyntimallit ontuvat pahasti. Suoritekauppa, projektikustannukset ja epätoivoinen kiinteiden kustannusten peitto ei tyydytä yhtäkään osapuolista. Tarvitaan uutta ajattelua. Tarvitaan uutta yhteistyötä. Tarvitaan rohkeutta synnyttää asioita uudella tavalla.

Koska elämme Suomessa yhä ajastamme jäljessä, voi luovuuden tulevaisuutta etsiä rapakon toiselta puolelta. Siellä kilpailu, runsas tarjonta ja kysyntä kehittävät toimialoja vauhdilla. Uutta syntyy ja heikommat karsiutuvat. Uh. Iha-naa. Millainen on luovan työn tulevaisuuden hankintamalli?

Vastaus on symbioosi. Asiakkaat, asiantuntijat ja luovat rakentavat yhteisen ryhmän joka katsoo samaan suuntaan. Mainostoimisto C.S.I. Koko luomisprosessi aloituksesta, tavoitteista, ideoista ja toteutuksista tehdään yhdessä. Kustannukset ajatellaan uudella tavalla.  Ulkopuolisille maksetaan joko kiinteitä tai tuntiperusteisia palkkioita. Parhaat luovat ryhtyvät vaatimaan elokuvatähtien tavoin komissioita. Kysymys ei ole insinöörinapinasta ”ota mainostoimisto riskiä” vaan mitkä superaivot asiakas voittaa tiimiinsä. Kenen brändi nautiskelee kansan suosiossa.

Uuden maailman rakentaminen lähtee vanhan ajattelun ajamisesta kuormaajalla kaatopaikalle, Nollapalaverilla. Uusi ajattelumalli on rakennettava suoraan uuteen aikaan. Tarvitaan malttia (edes vähän), yhteistä tahtotilaa ja ymmärrystä asioiden hoitamisesta. Olen aloittanut edellä kuvatun toimintamallin kahden asiakkaan kanssa. Toisaalla olen mennyt asiantuntijana mukaan asiakkaan toimintaan, toisaalla valjastanut asiakkaan asiantuntijat suunnittelutiimiksi. Minulla on työkalut, kokemus ja kyky työstää ajatuksia ideoiksi. Asiakkaalla hyvä tuntemus itsestään, vastuu ja rajoitteet mietittävänä. Yhdessä rakennamme asioita jotka toimivat ideoina ja käytänössä. Toistaiseksi luovakin tekeminen on onnistunut varsin hyvin. Olemme käynnistämässä uutta aikaa, se tuntuu hyvältä. History in making ei tunnu historialta, mutta kymmenen vuoden kuluttua voi tuntua siltä, että olipa edistyksellistä.

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Riikka
2013-02-07 20:45:23

Palaveerasin tänään Tukholmassa monta tuntia verkostoituja -asiantuntijan kanssa. Tai sanon asiantuntija, koska en voi kuvitella kenenkään olevan enempää asiantuntijan kuin ihmisen, joka on Ruotsin isoimpia lifestyle -bloggareita, ja kirjoittaa lehtiin ja omistaa sisustusliikkeen ja osallistuu asiantuntijapaneeleihin trendeistä ja tuntuu ehtivän joka paikkaan...ja samalla tuntuu tuntevan kaikki A:stä Ö:hön, mitä tulee USAn ja Ruotsin sisustuspiireihin. Hän on vahvasti sitä mieltä, että ne voittaa, joilla on vahvimmat verkostot ja jotka levittävät omaa juttuaan. Rahalla maksetun markkinoinnin ja printin merkitys vähenee kokoajan, oman persoonan likoon laittaminen ja se, miten hyvin on verkostoitunut, voittaa. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että mielikuvat myyvät ja lopullinen ostopäätös tehdään verkossa, ei enää fyysisissä liikkeissä. Kuka niitä sisustusromppeita jaksaisi kotiin sieltä kaupungilta kantaa, kun voi saada suoraan kotiinkin.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Nella Samu
2013-02-08 12:13:19

Tämä olikin kovempi pähkinä purtavaksi. Piti ihan nukkua yön yli.

Jäin miettimään luovuutta ihan yleisellä tasolla ja sitä, miksi me suomalaiset eletään aina vähän jäljessä. Sitäkin mietin, miksi asiakkaat ovat kyvyttömiä hyödyntämään heille kultatarjottimella tarjoiltuihin ratkaisuihin.

Olin kaksi viikkoa sitten Alf Rehnin luennolla. Siellä heräteltyjen ajatusten seurauksena tulin siihen tulokseen, että ei suomalaisiltakaan innovatiivisuutta ja luovuutta puutu. Ongelma on paljon syvemmällä. Rohkeudesta toteuttaa ideoita. Me ollaan ihan liian järkevää kansaa siihen. Luovista hulluista puhutaan, mutta luovuutta ja järkeä ei monestikaan yhdistetä toisiinsa. Sanapari luova järkeilijä vaikuttaa ihan liian ristiriitaiselta, sellaista ei vaan voi olla. Siksi meille sopii paljon paremmin se, että annetaan toisten tehdä ensin ja katsotaan kuinka heidän käy. Jos heille käy hyvin, niin sitten voidaan kokeilla itsekin. Pääasia on, että kukaan ei pääse sanomaan tekojamme järjettömiksi. Jos heille käy huonosti, niin voidaan myhäillä tyytyväisinä itseemme ja rinta rottingilla huudella puskista, että me niin tiedettiin tämä ja oltiin muuten niin järkeviä, ettei lähdetty mukaan sellaiseen hullutukseen. Joskus oikeassa oleminen ja järkevyys vain on uhraus, jonka hintana on hullujen ideoiden menestyminen ja se tekee meistä ikuisia kakkosia. Mun mielestä luovuudella ei siis ole tulevaisuutta ennen kuin uskalletaan höllätä vähän eikä nähdä epäonnistumista henkilökohtaisena häpeänä. (Jörgen Pettersson oli muuten inspiroitunut Alfin samankaltaisesta esityksestä blogikirjoituksensa perusteella: http://jp-ax.blogspot.fi/2013/01/det-omojliga-ar-framtiden.html)

Luulenpa, että tietynlainen symbioosi voisi olla hyvinkin ratkaisu ongelmaan. Ehkä silloin uskallettaisiin ottaa isompia riskejäkin. Tietäähän sen, että jos pitäisi lähteä kadulle kasvot turpeeseen tuhrittuina, niin tekeehän sen paljon mieluummin isommassa porukassa kuin aivan yksin. Ryhmässä häpeä on helpompi kestää, jolloin pystytään tekemään asioita, joita ei ikinä yksin kehdattaisi tehdä. Vähän kaukaa haettu esimerkki ehkä, mutta ymmärtänet pointin?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Janne Gylling
2013-02-12 09:19:51

"Harmittelin vuosia asiakkaiden kyvyttömyyttä hyödyntää heille tehtyjä suunnitelmia ja ideoita."

- Onko siis syy aina asiakkaassa, vai onko asiakkaalle annettu varmasti riittävät eväät joiden avulla hän voi ottaa askeleet oikeaan suuntaan. Mielestäni iso ja tärkein osa muutosprosessia on pitää huolta jalkautuksesta. Kuka tahansa voi tehdä powerpointit, mutta todellinen tekijä sää organisaation siihen asentoon että muutos tapahtuu oikeasti arjessa.

Liian useasti kuulee sanottavan "Kun asiakas ei tajua..". Onko silloin vika viestin kuulijassa, vai kertojassa?

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2013-02-12 14:40:13

sekä että ;)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Janne Gylling
2013-02-12 16:14:59

;)

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.