Ongelma

04.12.2012 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Ongelma

Minulla on ongelma. Ajattelen nimittäin aivan liikaa asiakkaitteni asioita. Välitän heidän menestymisestään. Olen kuin sydänkirurgi, joka pohtii asiakkaan elämää ohitusleikkauksen jälkeen. Lääkäri, joka harmittelee potilaan tupakoinnin jatkumista onnistuneesta operaatiosta huolimatta.

Tunnistan asian monimutkaisuuden. En kutsuisi sitä muuten ongelmaksi. Olen aivan liian intohimoinen, innostunut, aktiivinen ja osallistuva. En pysty fokusoimaan kaikkea energiaani omaan elämääni, vaan haluan ja tunnen tarvetta auttaa muita. En jaksa olla itsekäs. Ehkä se on halua viisastella tai opettaa, mutta ihmettelen yritysjohdon tyytymistä keskinkertaiseen, kompromissien määrää, haluttomuutta kasvaa, kehittyä tai parantaa nykyistä toimintaa.

Menetän pienen palan itsestäni joka kerta huomatessani, usein aika nopeasti, ettei asiakkaan toivoma muutos tule onnistumaan. Ärsyynnyn, kun aloitetun hankkeen työpajojen väli venyy syyskuusta tammikuuhun, harmittelen kun pysyvän muutoksen vaatima energia ehtyy. Silti ymmärrän ongelmaa aivan mainiosti. Ihminen viihtyy mukavuudessa. Ihminen majoittaa tarpeitaan mukavuusalueella, elämän tavoitteena on onnellisuus, ei jatkuvat muutoksien nieleskely. Ei kai sitä kukaan jaksa.

Yritän päästä yli ongelmastani. En vain tiedä miten. Tiedän, etten itsekkään osaa sitoutua minulle tarjottuun apuun. Tänä syksynä aktiivisen liikunnan jatkaminen on jäänyt keskusteluasteelle ammattilaisen kanssa. Omien mentorien hyödyntäminen vähäiselle. Miksi siis ihmettelen muiden vaikeuksia sitoutua tulokselliseen tekemiseen kun en itsekkään siihen tahdo pystyä?

Tarvitsen mission. Tehtävän johon suunnata rakkauteni, energiani, fokukseni ja intohimoni. Ehkäpä pitäisi alkaa uskovaiseksi, poliitikoksi tai joogaopettajaksi. Mennä yritysmuotoilusta pykälä lähemmäksi elämää, alemmaksi Maslowin tarvehierarkiassa. Mutta tehtävää on vaikea valita. Tehtävän täytyy syntyä. Tai jonkun muun on se minulle myytävä. Pimeys on hyvää aikaa pohtia. Pimeys antaa tilaa pohtia rauhassa. Toivotaan pimeydestä kumpuavan seuraava tehtävä. Missio on hyvä apuri. Missio vetää sängystä, herättää pään, antaa tekemiselle tarkoituksen ja ohjaa hyvään. Onhan sinullakin hyvä missio?

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Riikka
2012-12-04 07:42:44

Tosi hyvä kirjoitus, Ville. super. sydämestä.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-12-04 18:43:34

Kiitos. ON hyvä kertoa kun on ongelmia... isompia tai pienempiä. Kiitos viestistä! V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Jari
2012-12-04 10:31:51

Moro Ville, ja hyvä teksti taas. Juu olen lukenut niistä useimmat, saanut monista paljon ajateltavaa ja juu olen kokenut syyllisyyttä kun kysyit miksi olen niin hiljaa:)
Mutta tässä olet asian ytimessä, ja tästä puhumme paljon lähipiireissäni. Merkitys pitää olla. Uskovainenhan voi olla monenlaisiin asioihin ja se tosiaan auttaa jaksamaan. Kunhan samalla pystyy välttämään sen kiihkouskovaisuuden, ja säilyttämään avaran katseen.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-12-04 18:43:03

Kiitos! täytyy muistaa pitää mieli auki vaikka kovasti asian puolesta taistelisikin. Kiitos osallistumisesta! Arvostan. V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.