Älykäs omistaja rakentaa itselleen parhaan mahdollisen hallituksen. Nukkehallituksesta ei hyödy kukaan koskaan yhtään mitään. Edustava kattaus nimekkäitä avainhenkilöitä voi olla hyvältä kuulostava idea, mutta ei välttämättä vie yritystä ja omistusta eteenpäin toivotulla tavalla.

Hyvä hallitus on yksi yritykseen ja sen omistamiseen liittyvä keskeinen prosessi.

Suomessa on tuotantotalouden ajatuksia ihailtaessa haettu hallitukselle usein isällistä ja valvonnallista roolia liiketoiminnan kehittämiseen. Minusta ajattelu on usein vanhanaikaista. Mielestäni hallituksen tulisi olla sekä omistajien että yrityksen etua ajava iskuryhmä, joka myös aidosti auttaa yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Hyvä strategia on prosessi, jossa yhdistyvät omistuksen tavoitteet, yrityksen tarina ja toimenpiteet tulevalle vuodelle. Paras strategia ohjaa yritystä vielä yli yksittäisen toimintavuoden.

Olen rakentanut hallitustyöskentelyä toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä kasvuyrityksissä terveys-, teollisuus-, media-, markkinointi- ja palveluyrityksissä. Alusta alkaen olen nähnyt hallitustyöskentelyn sekä omistajien, että toimivan johtajan merkittävänä voimavarana.

Hyvän hallituksen kohtaaminen tulisi olla kaikille siihen osallistuville kuukauden paras päivä.

Olen pyrkinyt yhteistyössä omistajien kanssa rakentamaan hallitustyöskentelystä selkeän, tuloksellisen ja antoisan prosessin. Näin minä näen hyvän hallituksen tehtävät, toimintamallin ja työskentelyn.

hh

1. Hallituksen tehtävä. Hyvä hallitus auttaa yrityksen omistajia omistamaan vastuullisesti. Vastuullinen ja aktiivinen omistajuus vaatii ymmärrystä yrityksen muuttuvasta toimintakentästä, kilpailusta, murroksista ja mahdollisuuksista. Hyvä hallitus ei valvo ja siunaile vaan osallistuu ja kehittää yritystä sotkematta tai puuttumatta operatiivisen johdon toimintaan.
2. Strategia. Hyvä hallitus osaa ja onnistuu luomaan yrityksen johtoa inspiroivan strategian. Hyvä strategia on yrityksen tavoitteet, tarinan ja toimintasuunnitelmat sisältävä työkalu, jolla voidaan aidosti ohjata yrityksen kasvua ja kehittämistä. Omistajien on siirryttävä strategian dokumentoinnissa strategiseen johtamiseen. Se vaatii strategialta ainakin seuraavia asioita:

a. Tavoitteet: Yrityksen missio, arvot, strategia, tarina, tavoitteet ja vision
b. Mittarit: Määrälliset ja laadulliset tavoitteet strategiakaudelle (esim. 1000 pvä) Sitä mitä ei voi mitata, ei myöskään voi johtaa.
c. Voitettavat Taistelut (MWB) Tärkeimmät muutokset ja kehityshankkeet, jotka yrityksen on joka tapauksessa saavutettava onnistuakseen strategian tavoitteissa.
d. Kehityshankkeet. Selkeä hankesalkku kehityshankkeista ja lista asioista, joita ei muuteta. Hyvän hankesalkun olisi syytä ottaa kantaa myös organisaation kulttuurin kehittämiseen.
e. Toimintasuunnitelma. Hyvään strategiakarttaan on syytä kytkeä myös toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt strategiakaudelle. Näin niin hallitus kuin johtoryhmäkin voivat seurata strategian toteutumista. Hyvä yritys tekee strategiasta totta jokaisena toimintavuotena.

3. Hallituksen toiminta. Hyvä hallitus rakentaa jokaisesta toimintavuodesta selkeän kokonaisuuden. On hyvä hakea strategian taustalle vahva teemoitus kuten kasvu, kannattavuus, kehitys tai asiakastyö. Näin vuodelle tulee selkeä henki mitä pelataan ja mitä tavoitellaan.

Teeman ympärille on hyvä rakentaa toimintaa elävöittävä vuosikello. Jokainen kohtaaminen on työpaja valitun aiheen ympäriltä sopivassa ympäristössä. Elävöittämällä ympäristöä keskusteluihin, päätöksiin ja tekemiseen syntyy vahvoja aisteja rikastavia muistijälkiä. Hyvä työskentely vaatii rauhallisuutta, keskittymistä ja mahdollisuutta syventyä tekemiseen arjen kiireistä piittaamatta. Siksi vuosikellossa on hyvä huomioida eteen tulevat asiat ja niihin mielekkäät ympäristöt. Myös vierailujen ja vierailijoiden käyttö on enemmän kuin suotavaa osaamisen ja kokemusten kasvattamiseksi.

Hallituksen kokoukset eli kohtaamiset on syytä rakentaa huolella. Ennakkoon sovitut tehtävät ja vierailijat johtoryhmästä varmistavat, että tarvittava tieto on valmisteltu ja asia syventämistä varten. Ajatus hallituksen kohtaamisesta ”tilanteen päivittämiseksi” on keskiaikainen.

Tietoa on siirrettävä jatkuvasti ja raportointi tiivistettävä siten, että varsinaiseen hallituksen työskentelyyn ja yrityksen arvon kasvattamiseen jää aikaa. Mitä järkeä on kohdata jos kaikki aika menee peräpeilissä tapahtuneiden asioiden ja tapahtumisen muistelemiseen?

Hyvä hallitus tulisi olla ”luontaisetu” yrityksen toimitusjohtajalle. Tukirinki johtamisen tukemiseen ja kehittämiseen. Johtoa painostava tai kokouksessa tekemisestä viisasteleva hallitus tekee hallaa niin yrityksen omistajille kuin johtajillekin. Painostava tunnelma ohjaa vain toimitusjohtajaa sääntelemään hallitukselle annettavaa tietoa. Ei kukaan kerro ikäviä asioita yhteisölle, jonka tietää seuraavaksi panettelevan tai nakittelevan aiheesta.

Hyvä omistaja osaa rakentaa tasapainoa omistamisen, ohjaamisen ja johtamisen välille. Vallan tulisi hakea tasapainoa painottumisen sijaan. Moni toimitusjohtaja käyttää enemmän kuin tarpeeksi valtaa yrityksessä ohjailemalla hallitukselle annettavaa tietoa. Joskus myös omistaja mykistää hallituksen ohittamalla sitä päätöksenteossa. Miksi kukaan panostaisi työskentelyyn, jolle ei synny mitään arvoa?

Hyvä hallitus ryhmittyy pilveen tietojen siirtämiseksi ja reaaliaikaista keskustelua varten. Tähän soveltuvat hyvin Slackin –kaltaiset sovellukset ja suljetut keskusteluryhmät vaikkapa Linkedinissä. Pilvessä tapahtuva viestintä yhdistää kaikkien kommentit ikävien sähköpostiketjujen sijaan, mahdollistaa kiinnostavien sisältöjen kuratoinnin ja keskutelun tapahtumista kohtaamisten välillä. Näin myös kohtaamisista tulee laadukkaampaa kuin keskutelua aiheista ja asioista käydään jatkuvasti. On turha pelko ajatella kohtaamisten latistuvan viestintäkulttuuria digitalisoimalla. Päinvastoin, kohtaamisista tulee entistäkin rikkaampia kun tieto kulkee ja jalostuu matkan varrella.

Hyvä hallitus on käyttämätön pääosin voimavara Suomessa. On vaikea ymmärtää miksi omistajat eivät satsaa enemmän hyviin hallituksiin. Ehkä niistä koettu arvo on vähäinen tai usko siihen että ”tästä liiketoiminnasta” voisi ulkopuoliset tietää enemmän puuttuu. Moni pelkää ehkä myös aitoa avautumista ja haasteiden jakamista. Hyviä tuloksia tulee kuitenkin vain aktiivisella ja vastuullisella omistamiselle. Se vaatii yrityksen ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä keleistä riippumatta. Siksi jokainen hyvä omistaja myös varmistaa, että hallituksen bussissa istuvat aina tilanteeseen sopivat oikeat henkilöt.

Suomi tarvitsee muutosta ja se pätee myös hallituksiin ja niiden kehittämiseen. On aika tuoda ajattelu hyvästä hallitsemisesta ja hallituksista tähän päivään.

44727