Milloin sinä mielessäsi koit hyviä mainoksia? Omassa ajassani Pohjolan Rockstara, DNA:n pihatontut ja Mäkkärin kolakuut ja ”syökää kanaa” olivat sitä itseään. Sisältöjä parantavia oivia oivalluksia ajasta ja yrityksistä.

Tänään on tavallista käyttää mediaa viestinnän ilmoitustauluna. Lihafirma kertoo näyttävästi saaneensa jauhelihan uuteen pakkaukseen, mutta ei kerro rooliaan ratkaisijana, kiertotalouden edistäjänä ja kestän kehittämisen puolustajana. Miksi mainos ja media päästetään irti näin selkeänä rimanalituksena?

Kotipizza kertoi uudistaneensa matkapakettinsa. Jäin pohtimaan viestin relevanssia ja ajatusta siitä, että onko aiemmin arvolupaus ollut tuoda pizza kylmänä tai kädenlämpöisenä. Ihan kiva uudistus, mutta en ole ihan varma innostunko uusista styrokseista. Asiasta olisi varmasti voinut veistellä enemmänkin.

Toisaalta nämä esimerkit ja monet muut ovat todisteita teosta, ajattelemisesta, osallistumisesta ja konseptin kehittämisestä. Toiminnallista kommunikaatiota parhaimmillaan? En lämpene.

Media on kallista ja omat hetket valossa pitäisi käyttää paljon paljon kunnianhimoisemmin.

Markkinoijat saattavat olla enemmän eksyksissä kuin koskaan aiemmin. Lineaarinen vaikuttaminen on vaikeaa ja arvon ansaitseminen harvinaista. Tuntuu siltä että kokonaisvaltaisen ja kunnianhimoisen tekemisen rinnalle on tullut tempaukset, stuntit, tiedotteet mainospaikoilla ja epäselvät kokonaisuudet.

1990 –luvulla lanseeratusta integroidusta markkinoinnista ei taida olla vielä tietoakaan.

 

V