Ihmettelemme usein ääneen, miksi niin moni uusi ajatus, idea tai yritys jää syntymättä. Kritisoimme omistajia, sijoittajia ja vastuullisia johtajia helpoista valinnoista. Saisimme ehkä paremmin yhdessä tuloksia aikaan, jos ymmärtäisimme uuden anatomiaa.

Uuden alussa ei ole yhtään mitään

Kuulostaa ehkä itsestään selvältä, mutta asia ansaitsee ajatukselle hetken. Tyhjässä ei ole ideaa, vastauksia, sisältöä eikä mitään mihin tarttua. Alku on mitätön ja siksi kaikki vanha tuntuu sitä vahvemmalta. Vanhoista ideoista ja tekemistä on kokemusta, tuloksia, oppia ja vertailtavaa.

Uuden luominen vaatii ymmärrystä prosessista, joka synnyttää uutta. Rakastan tilannetta, jossa uutta ei vielä ole. Saattaa olla vain halu tai tarve luoda uutta, suojella, vahvistaa vanhaa tai saada jotain aikaa. Uusi idea on pilke silmäkulmassa, joka vaatii aktiivisia toimia jonkin synnyttämiseksi.

Alussa ei voi tietää mitä uudesta tulee isona. Alussa ei tiedetä onnistuuko uuden elämä, eikä alussa uutta voi hallita. Ei ole mitään minkä varaan rakentaa. Siksi uudelle on annettava aikaa, energiaa ja huomiota paljon vanhaa enemmän. Tämä selittää miksi monelle vanhassa vara on parempi. Miksi hukata niin paljon energiaa uuteen, kun vanhoissakin on tekemistä. Uusi pärjää rationaalisessa vertailussa vanhalle huonosti.

Uuden tehtävä on uudistaa, vahvistaa vanhaa ja luoda kokonaisuudesta entistäkin parempi versio. Jokaisesta yrityksestä on olemassa parempi, vahvempi ja tuottavampi versio. Siksi uutta pitäisi aina pitää agendalla ja omistajana itseltäänkin vaatia.

Alku on tila, jonka hetket on hyvä dokumentoida. Uuden onnistuessa voi aina äimistyä miten nopeasti ja lopulta helposti asiat ovat tapahtuneet.

Muistelen ilolla hetkiä jolloin perustimme Q.P.R. Softwarea, Intervisiota, Marchitects:iä, Coronaria Hoitoketjua, Mectalentia, Verkossa Mediaa, Terve Mediaa, Darwinia, Professiota, Rome Advisorsia, Digitalistia ja nyt Kapitalistia harrastuksena.

Alku on aina askel eteenpäin kohti parempaa uutta ja tuntematonta tulevaa.