Pidän vuodenvaihteen ennustuksista ja edellisen vuoden kertaamisesta. Minusta se on hyvää viihdettä ja aivokarkkia omien tuntemusten luotaamiseen. Kirjoitin taannoin määritelmää ATK:n, ICT:n ja digitalisaation käsitteiden suhteesta. Nyt ajattelin pohtia subjektiivisesti ilmiön näkymiä alkavalle vuodelle.

Muiden listojen arvailun ja kopioinnin sijaan tein hyvin subjektiivisen ja merkityksettömän ihmistestin. Lajittelin oman puhelimeni noin sata palvelua toimialoittain ja pohdin niiden näkymiä. Muutama valikoitu hajatus:

  1. Maas tulee ja kovaa

Lähes kaikki matkailumuodot ovat jo verkossa, mutta miksi minun pitää ostaa 9 eri asiaa, jos haluan Rukalle laskemaan tai Robbie Williamsin konserttiin? Destinaatio –ajattelu tulee kovaa ja joku yhdistää erillisiä ostoksia kokemuksiksi. Jokaisen alan yrityksen tulisi miettiä ovatko he kehityksessä subjekti vai objekti? Globaalit alustat kuten booking.com ovat vahvoja ja tekevät helposti isännistä orjia jos asiakassuhteisiin ja arvoverkostoihin ei panosteta.

  1. Fintech tulee ja mullistaa rahoitusmarkkinat

Pankkipalvelut kulkevat hyvin sähköisesti, mutta mitään uutta, mullistavaa ja älykästä ei oikeastaan ole saatavissa. Apple pay ja muut maksamista muuttavat palvelut tulevat suosituiksi muutamassa vuodessa. On hassua miten pankit ajattelevat niitä tarvittavan portinvartijana. Olemme kertoneet jo kaiken Googlelle, Facebookille ja Amazonille, joten miksi he eivät voisi operoida kassavirtaamme? Pankkiala kaipaa uusia visioita erityisesti paikallisille toimijoille jarruttelun sijaan.

  1. Terveyspalvelut laahaavat perässä

Meillä on hyvinvointiimme mittarit, palvelut ja asiointikanavat eri palveluiden tarjoajille. Lisäksi on runsas joukko erillisiä palveluita hyvinvoinnin kehittämiseen. Silti kategoria on vielä aika vaatimaton potentiaaliin nähden. Holistiset avaukset kuten Hintsa ovat hyviä ajatuksia hahmottaa palveluiden käyttöä kuluttajan arjen näkökulmasta. Yksittäisen ratkaisun tarjoaminen ei yleensä lisää kysyntää – tarvitsemme kokonaisvaltaisempia ajatuksia ja lihaa mittareiden ja datan ympärille.

  1. Sähköinen media ei ole digiajan elämys

Lähes kaikki media uutispalveluista aikakausilehtiin ja radioon löytyy nyt sähköisenä. Silti suurin osa mediabrändeistä toistaa viime vuosisadan ajattelua uudessa ympäristössä. Luemme sähköisiä lehtiä, radiota tai televisiota aitojen elämysten sijaan. Tilaa kehittämiselle ja visioille löytyy. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja ekosysteemit tulisivat olla jokaisen mediankehittäjän työpöydällä. Rahoitusmalleja ei kannata ajatella vanhaan ajatteluun vaan miettiä miten uusi tapa ja tekeminen löytää rahansa.

  1. Yhteisöt, ekosysteemit ja alustatalous ovat seuraava musta

Ihmisten internet eli ”sosiaalinen media” (alkaa kalskahtaa vanhalta tuo sana some) on uransa alussa. Kohtaamme ammatillisesti, aiheellisesti tai kuplissamme eri alustoilla. Aika moni kuratoi arkeaan verkossa tai hyödyntää sitä ammattinsa edistämiseen. Silti alustat ovat vielä aika kankeita ilmoitustauluja. Selailemme ilman toimivaa älyä ja sekavissa sisätötunneleissa. Tilaa mullistuksille ja uusille ajatuksille riittää – Ehkä seuraavana tulevatkin erilliset asiakas-, käyttäjä- ja teemapohjaiset yhteisöt. Isoilla toreilla roikkumisen sijaan parempi käyttäjäkokemus saattaa löytyä eri teemoihin vihkiytyineistä ryhmistä. Olisi hienoa nähdä ”valtamedian” ottavan käyttäjät mukaan vahvemmin sisältöjen ja kokemusten rakentamiseen.

X. Verkko valuu arkeen äänenä, uusina laitteina ja holistisina kokemuksina.

Olen rakentanut verkkopalveluita nyt 20 vuotta. Koko se aika niitä on luotu näyttöihin, alustoihin ja puolivalmiilla ympäristöllä. Seuraavaksi verkko irtoaa näytöstä ja valuu arkeen holistiseksi kokemukseksi. Siri tai Alexa tottelee tahtoamme, yhä useammin vuorovaikutteista sisältöä käytetään autosta tai rannekkeista ja älykäs käyttökokemus tulee osaksi tavallista elämää. Ei tietokoneelle tai puhelimeen tarvitse erikseen mennä ”roikkumaan” kun äly on mukana tiloissa, ajoneuvoissa ja työkaluissa. Elämme IOT:n esihistoriaa, jonka jälkeen päätelaitteet, 5G data ja holistiset käyttäjäkokemukset mullistavat jälleen elämäämme.

Vuonna 2018 ATK voi paremmin kuin koskaan aiemmin. Kehitys on isossa kuvassa nopeaa, mutta arjen tasolla yllättävänkin hidasta. Hidastavin elementti olemme me käyttäjät itse. Uusien ajatuksten, toimintamallien ja kulttuurien omaksuminen on yllättävän hidasta.

Siksi kaikki fokus ATK:n kehittämisessä alkavana vuonna tulisikin olla kokonaisvaltaisten muutoshankkeiden suunnittelussa ja johtamisessa.

44727