Jokainen suomalainen yritys tarvitsee suunnitelman Venäjän varalle. Miten myydä venäläisille Suomessa, Venäjälle, tai tehdä liiketoimintaa Venäjällä. Venäläiset verkossakin on haastava, mutta samalla kiehtova mahdollisuus.
Näemme lähivuosina Suomessa sekä rakennemuutosta että uskomattomia menestystarinoita. Taantuman päättyminen herättää rohkeimpia pohtimaan uusia ajatuksia kasvuun, kehittämiseen ja menestymiseen. Lehmannin aiheuttama viiden vuoden lobotomia alkaa vihdoinkin olla historiaa. Olisiko suuresta Venäjästä meille menestyssegmentiksi?
Kuinka nopeasti voisimme halutessamme nousta Venäjän parhaaksi kauppakumppaniksi? Ymmärrän ja tunnistan historian traumat ja jääkylmän kulttuurirajan, mutta onko Suomella todella nyt varaa sanoa ei veli venäläiselle? Millaisia toimenpiteitä halu luoda kasvua vaatisi? Mieleeni tulee Euroopan Unioni ja sen toimenpiteet yhtenäisen talousalueen rakentamiseksi.
Poistetaan esteet rajalta. Tavaran, ihmisten, osaamisen ja rahan on virrattava vapaasti. Korvataan pakkoruotsi toisella pakolla tai tunnistetaan, ettei tuputtaminen ole kenenkään etu, vaan lisätään ja kannustetaan opiskelemiseen. Ollaan ylpeitä naapuruudesta ja varmistetaan, että kaupat ja palvelut toimivat venäläisten turistien saapuessa.
Myydään lisää tontteja ja annetaan venäläisten rakentaa EU-alueelle. Pohditaan voisiko Helsinki olla venäläisen rahan Sveitsi. Luodaan nopea raideyhteys nopeasti, parannetaan tiet ja lisätään laivaliikennettä. Suomen historiallinen tosiasia on pikkuruisen maan nyhertäminen suuremman juurella. Maantieteellinen tosiasia ei varmasti muutu.
Olisimmeko nyt riittävän osaavia, fiksuja ja filmaattisia ottamaan kaikki irti heidän menestymisestään?
Venäjä alkaa olla aika hyvä yritystoiminnassa, kulttuurissa, urheilussa ja osaamisen kehittämisessä. Pidetään hetken tauko epäkohtien alleviivaamisessa ja katsotaan yhteiseen tulevaan. Esteet, rajat, pakot ja hidastukset eivät aja omaa asiaamme. Tunnistetaan että tarvitsemme Venäjään ja näytetään kuinka ketteriä olemme. Tehdään Venäjästä suomelle uusi Nokia.
ps. Tiedän uuden Nokian metsästämisen-fraasin ärsyttävän mutta en silti malttanut…
KIRJOITA KOMMENTTI
piirimyyja
2013-09-11 08:18:29
Kyllä meidän pitäisi yrittää kaikin tavoin saada sotakorvaukset takaisin korkojen kera.
Helsingistä 380 km itään on kaupunki jossa asuu saman verran jengiä kuin koko Suomessa. Olisi kyllä aika ottaa siitä markkinasta kaikki irti. Ymmärrän että talvisodasta on sen verran vähän aikaa että kynnys on vielä korkea, mutta ehkä tälläkertaa ilman torrakoita ja ennakkoasenteita kohti suurta tuntematonta ja rohkeasti rahat pois itäiseltä ystävältämme. Hjalliskin otti, miksei me muutkin.
Lisää kommentti
Harri
2013-09-11 08:38:14
Aivan oikein Ville, omalta osaltani voin sanoa, että kun olen itse asiassa tehnyt noin 40M liikevaihdon kyseisen naapurin kanssa, olen saanut nauraa ja itkeä sen asian kanssa, mutta tosiasia on tosiasia, he ovat meidän naapureita ja mahtava sellainen - eli jos jostain vanhoista tunnesyistä johtuen ei ihmiset saa itseänsä hyväksymään tätä tilannetta, niin - shame on you! Parempi on vain hyväksyä se ja opiskella vaikka venäjän kieltä - toki englannillakin pärjää, muttei niin hyvin.
Lisää kommentti
Katja
2013-09-11 11:50:05
Suomalaisyritysten kiinnostus Venäjän markkinoille on kova, osaamisessa sen sijaan on vielä työtä tehtävänä. Selvää on, että talous nousee idästä kuten kirjoitin juuri blogikirjoituksessa: http://www.aliconsulting.fi/blogi/talous-nousee-idasta/.
Lisää kommentti
Panu Kekäle (@PanuKekale)
2013-09-11 20:58:59
Onhan se mahdollista. Mutta tämä asia pitää nähdä niin, että se ei tapahdu vain ja ainoastaan matkailun kautta. Rajojen aukeaminen pitää nähdä laajempana mahdollisuutena.
Matkailussa on se hyvä puoli, että se on palvelu, jota ei voi ulkoistaa Kauko-Itään. Minua vaan surettaa se, että nyt tämänkin päiväisen tutkimuksen myötä jokainen byrokraatti syvimmässäkin Kanta-Hämeessä alkaa toitottamaan venäläisten matkailjoiden autuaaksi tekevää ihmeellistä voimaa, kun tosiasia on se, että se matkailu tulee pääosin suuntautumaan maantieteellisesti Lpr-Hki, muut Lpr:n lähialueen, muut Itä-Suomi ja Lappi -alueille. Venäläisten matkailu ei ole millekään muulle alueelle autuaaksi tekevä, ellei rakenteet ja toiminnot ole muutenkin kunnossa.
Ja siihen matkailuun pätee sen rajan aukaisun jälkeen entistäkin voimakkaammin sekin fakta, Suomesta tulee venäläisille sama, kuin Ruotsi (ja Tallinna) on suomalaisille. Ja todellisuudessa ei edes välttämättä niin, jos emme saa palveluitamme ja kielitaitoamme kuntoon, vaan hyödyn keräävät Baltian maiden ja Slovakian tyyppiset entiset "NL:n vasallivaltiot".
Lisää kommentti
Larissa Rima
2013-09-11 21:52:06
Tähän asti olemme maantieteen ansiosta saaneet Suomeen paljon matkailijoita, mutta ei voi tuudittautua siihen uskoon, että pelkästään sen turvin tulee myös kasvua. Pelkkä lähellämme liikkuva massa ei tarkoita, että se jaksaisi tulla tänne aina uudestaan, jos emme pysty tarjoamaan riittävän mielenkiintoisia tuotteita ja palveluita. Venäjän tarjoamat mahdollisuudet ja siihen liittyvät kipukynnykset eivät koske vain yrityksiä, vaan kaikkia suomalaisia. Olemmeko valmiita kohtaamaan venäläisen sillä kalliolla, jolla olemme aina olleet ottamassa aurinkoa ylhäisessä yksinäisyydessä? Tarjoammeko apua keskustan ulkopuolella harhailevalle naapurille?
Kirjoittelin aiheesta keväällä Länsi-Uudenmaan matkailublogiin:
http://www.lansiuudenmaanmatkailu.blogspot.fi/2013/03/matkailupalvelujen-tuotteistaminen.html
Toivoisin, että jokainen suomalainen kävisi edes kerran elämässään Venäjällä ja lukisi ainakin yhden venäläisen klassikon. Pieni askel kohti kulttuurien välistä yhteisymmärrystä.
Lisää kommentti
Lisää kommentti