Onnistuneen johtamisen hienous on perinteisesti ollut yrityksen tasapainoinen johtaminen. Omistajien, asiakkaiden ja henkilöstön odotusten täyttäminen ja tuotteiden, palveluiden, rahoituksen, rekrytoinnin jne. Onnistuminen kannattavalla tavalla. Yritysten kilpailuetu on muodostunut materiaalin, teknologian tai tuotannon osaamisen ympärille. Nokiakin osasi suunnitella, valmistaa ja toimittaa parhaimmillaan puoli miljardia matkapuhelinta.
Tuotantotalouden yrityksissä on ymmärrettävästi vähän aikaa tuotekehitykselle, markkinoinnille, asiakkuuksille ja kilpailuedun vaalimiselle. On vain yksinkertaisesti valtava määrä eri asioita mille tahansa johtoryhmälle. Yksittäiselle asiakokonaisuudelle on vain hetki aikaa. Arvaan monen miljardiyrityksen olevan paljon komentosiltaansa suurempia. Aika moni jätti kulkee markkinan mukana ylimmän johdon toimenpiteistä välittämättä.
Isoissa yrityksissä markkinamuutoksiin vastaaminen on kaikkein vaikeinta. Rakenteet, toimintamallit ja alakulttuurit eivät yksinkertaisesti jousta riittävästi vastaamaan asiakastarpeiden tai toimintamallien muutoksia. Siksi perinteiset suomalaiset yritykset ovat kusessa. Maailma muuttuu yrityksiä nopeammin.
Olemme puhuneet brändeihin siirtymisestä ainakin kaksi tai kolme vuosikymmentä. Brändiyritys synnyttää tuotteita ja palveluita jotka markkinoituvat. Brändiyrityksen keskiössä ovat asiakastieto, tuotekehitys, innovaatiot ja markkinointiosaaminen. Markkina muovaa yrityksen rakenteita jatkuvasti. Tuotanto, johtaminen, osaaminen ja yritystoiminta tehdään siellä missä on järkevintä ja kannattavinta. Fiksu tekeminen ei tunnista maarajoja.
Kuinka monta brändiyritystä Suomessa toimii? Arvaan perinteisesti arvostamiemme Fiskarsien, Marimekon, Iittalan tai Artekin olevan kuitenkin enemmän valmistavia teollisuusyrityksiä kuin aidosti brändijohdettuja osaamisyrityksiä.
Uudelta pohjalta ponnistavat aidosti globaalit peli- ja palveluyritykset. Tuotanto tehdään ketterästi tai ulkoistetusti, keskiössä ovat asiakaskokemus ja palveluiden markkinoituminen. Yrityskulttuuri ja johtaminen seuraavat tiiviisti yrityksen tarinaa eikä perinteitä.
Tälläisiin menestystarinoihin meillä Suomessa on todellakin varaa. Osaamista, loistava infra, neljä vuodenaikaa ja pienen kansan ketteryyttä saada aikaiseksi. Tarvitaan asennemuutosta. Uuden ajan yrittäjät ja yritykset on nostettava tuotantotalouden ohi johtamaan ja rakentamaan muutosta.
Suomi ei enää elä pelkästään metsästä tai elektroniikasta. Tarvitsemme rakennemuutosta jossa pieni on suurta ja suuret menestystarinat syntyvät pienestä. Tehdään suomalaisista osaamisen kasvattajia. Osaamisen yhdistäminen on tulevaisuuden teollisuutta. Tervetuloa verkostot, verkostotalous ja uusi tekeminen. Tulkoon tuhansien tekijöiden verkostoista uuden ajan teollisuudet.
KIRJOITA KOMMENTTI
piirimyyja
2013-09-03 08:28:31
Eihän me voida olla kovinkaan monella alalla johtavia toimittajia, jos meidän on rakennettava käsinkosketeltavia tuotteita. Nasalle voidaan tehdä tunnistimia avaruuteen, mutta valtavaan massatuotantoon meillä ei voida ryhtyä, koska maassa on kapitaalia ja väkeä liian vähän, mutta sen sijaan meillä on todellakin osaamista jota johtamalla voimme luoda uusia menestystarinoita. Siis johtamalla osaamista, ei koneita, voidaan synnyttää innovaatioita joita emme vielä tiedä tarvitsevamme, jotka voidaan monistaa mihin hyvänsä markkinaan.
Lisää kommentti
Minna
2013-09-03 20:17:57
Tänään parissa verkostomaisesti toimivassa casessa mukana olleena totean, että on mahtavaa huomata, kuinka tämä muutos on totta jo tänään. Väitän, että hyödyt näkyvät selkeämmin, kun jokainen tuottaa osansa täsmänä, eikä tiimiä ole rakennettu sen mukaan, mitä käytävän varrella olevista huoneista löytyy. Muutos ja murros porisevat jo, fraktiokohdassa syntyy aina uutta.
Lisää kommentti
Lisää kommentti