Soveltaminen synnyttää uutta

Olen oppinut ymmärtämään ettei suurin osa ihmisistä aidosti ymmärrä numeroita. Tai niiden merkitystä. Pystymme kyllä hahmottamaan mitä on 10 prosenttia enemmän myynnissä tai 20 vähemmän kustannuksia mutta todellisia suhteellisia merkityksiä hahmottaa harva. Usein nämä talouden hahmottajat nousevatkin yritysten johtajiksi. Ikävä kyllä he eivät muista vaihtaa ammattikieltänsä ajoissa, vaan jatkavat johtamista pelkkien numeroiden metsästämisellä. Numerot syntyvät jos ajatukset ja teot kohtaavat. Ilman oikeaa tekemistä ei synny numeroitakaan.

Onko satatuhatta vähän vai paljon? Numerot ovat suhteellisia. Niin on muuten menestyskin. Aina löytyy joku nopeampi, parempi, kauniimpia tai arvokkaampi. Aina voi sanoa että tuokin olisi parempi kuin tämä. Miten sitten synnyttää todellista arvoa tai ymmärtää mitkä toimenpiteet kasvattaisivat yrityksen arvoa parhaiten? Menestyminen liiketoiminnassa perustuu tiedon soveltamiseen omaan toimintaan. Muutoksen johtamisessa tiedon soveltaminen on melkein tärkeintä.

Ihmettelen suomalaisten taitoa tehdä aina sitä itsestäänselvintä ratkaisua. Kun puhutaan visiosta, halutaan usein olla kaikkein kaunein ja paras. Aivan kuten mikä tahansa maailman yritys tai kuka tahansa meistä tallaajista olla lottovoittaja. Kun valitaan strategiaa, on todellisessa valikoimassa ainoastaan kannattava kasvu vanhoilla eväillä, ei uusien toimintamallien, rakenteiden tai tarinoiden luonti. Markkinoinnissa kerrotaan mitä edustetaan ja tuputetaan tuoteinformaatiolla. Sovelletulla tiedolla pohdittaisiin mistä asiakkaat innostuisivat, miten oman väen lamppu palaisi pidempään, miten vaikuttaisimme eri tavoilla markkinoinnissa ja mitä uutta tuo tämän vuoden strategiakierros.

Muutosten johtaminen on helppoa kun pöydässä istuu tuore johtaja. Jokainen johtaja haluaa oman omenansa, rakentaa oman menestystarinansa. Aivan toista on soveltaa kun pöytä on takana nykyisiä tai entisiä menestyjiä. Tottumuksen voima tuhkaa soveltamisen taidot. Uuteen on vaikea uskoa kun arki todistaa vanhaa. Siitä syntyvät muutosten viholliset ja tottumuksen tukijat.

Miten yritys voisi luoda soveltamisen taitoja kulttuuriinsa? Miten hyvä johtaja varmistaa johtoryhmälleen tilan, luvan ja energian ajatusten soveltamiseen? Voiko annetun tiedon soveltaminen olla jatkuva prosessi? Äärimmäisen vaikeita kysymyksiä. Itse pääsen soveltamaan asiakkaiden pyynnöstä pistemäisesti. En usko monenkaan hermojen kestävän jatkuvan soveltamisen kulttuurissa.

Osaamisen soveltaminen synnyttää taloushistoriaa. Lähes jokaiselle toimialalle syntyy aika-ajoin yrityksiä, jotka soveltavat vanhoja käytäntöjä murroksellisella tavalla. Näin tulevat Applet, Lidlit, Ryanairit & Airbnb:t. Olisi hulluutta todeta ettei luovaa soveltamista tarvita. Kysymys on ennemminkin oikeiden toimintamallien tunnistamisesta. Ota pakkiisi mukaan aktiivinen soveltaminen. Saatat itsekin yllättyä saavutuksistasi.

Soveltaminen on strategisen ajattelun suola ja sokeri!