Johtaminen 2020

16.09.2012 | Kasvu | Ville Tolvanen

Johtaminen 2020

Sain etuoikeuden moderoida johtamisen tulevaisuus 2020 -aiheista paneelia viime perjantaina. Keskustelutuokio toimi päätepisteenä Solitan järjestämälle www.meetingpoint.fi tapahtumalle. Päivä oli varsin onnistunut. Tupa täynnä ja hyvää keskustelua digitalisoituminen vaikutuksista johtamiseen, asiointiin ja liiketoimintaan verkossa. ”Internet-seminaarin uusi tuleminen.” Paneelissani loistivat Kari Neilimo (vuorineuvos), Panu Luukka (Great Place To Work), Pekka Ahola (älykkäiden johtamisjärjestelmien asiantuntija, Solita) ja Ossi Lindroos (verkkoasiantuntija, Solita). Poikkeuksellisen hyvä kattaus.

Paneelin suurimmat yllätykset liittyivät ajatuksiin ”johtamisen hengestä” vuonna 2020. Hyvät työkalut, johtamisjärjestelmät ja digitalisoituminen tuottavat lisää avoimuutta, vapauksia, vastuuta ja hajautettuja toimintamalleja kaikille yrityksille ja yrittämiselle. Ihmisten viihtyvyys, vapaudet, yrityskulttuuri ja tiedonjako korostuvat entisestään. Onhan tästä jauhettu, mutta nyt tuntuu siltä, että työelämä lipuu kohti aitoa murrosta. Hedonistisukupolvien saapuessa tuotantotalouden opit joutavat kierrätykseen. Työtä tekevät ihmiset eivätkä korporaatiot. Kuullostaako kommunismilta? Niin minustakin. Perusteet vain ovat aidon kapitalistisia. Parempi yritys on arvokkaampi ja tuottaa enemmän. Osaavat ihmiset ovat yritystoiminnan suurin niukkuuus vuonna 2020.

Strategia. Yrityksen on luotava ja johdettava uusia liiketoimintamalleja. Lähes jokaisella toimialla syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Palveluita teollisuudessa, etäkauppaa verkossa ja tuotteita täydentäviä asiakkuusmalleja, konsepteja. Suomalaiset viisveisaavat konsepteista osana liiketoimintaa, vaikka Helsinki on jo ruotsalaisten ketjukonseptien ja ulkomaisten palveluyritysten valtaama. Sama laiskuus jatkuu verkkokaupassakin. En viitsi edes listata niitä epäkelpoja yrityksiä, joissa analogisen maailman liiketoimintaa yritetään runtata verkkoon ilman minkäänlaista ymmärrystä verkon toiminnasta. Onko liiketoimintasi verkossa? Olethan sinäkin, tätä lukiessasi. Miten liiketoimintasi voisi olla jotenkin erilaista kuin tämäkin vuoropuhelu? Miten kehitetään parempaa suomalaista konseptiosaamista? Älä kuvittelekaan meneväsi punavuoren mainostoimistomaailmaan. Teipit ovat viimeinen asia, mitä liiketoimintasi kaipaa. Kappaleen otsikossa lukee strategia, toiminnan suunnittelu, erottuminen, eikä viestinnän tai palveluiden muotoilu.

Johtaminen. Minulle opetettiin koulussa johtamisen olevan liiketoiminnan suunnittelua, organisointia, johtamista ja mittaamista. Pätee kai yhä edelleen, mutta mitä edellämainitut ovat uudessa maailmanjärjestyksessä? Miten johdat liiketoimintaa, johon tuloslaskelma tai perinteinen kirjanpito budjettiarvailuneen ei anna minkäälaista tukea? Kuinka moni johtaja sanoo jo tänään ettei saa tietoa irti? Ei kai liiketoimintaa voi johtaa edellisen toimintakauden kassavirtakuvaelmalla? Ilman reaalitalouden mittareita, näkemystä toimintaympäristön muutoksista tai asiakas- ja toimintokohtaisista kannattavuuksista johtamisesta tulee arvaamista, kehittämisestä arvuuttelua. Johtamisesta on tehtävä älykkäämpää. Siihen tarvitaan älykkäämpiä johtamisen järjestelmiä. Prosesseja, toimintamalleja ja järjestelmiä tukemaan jokapäiväistä johtamista ja tekemistä. 

Organisointi. Yrityskultttuurit kehittyvät yllättävänkin nopeasti ja ratkaisevat osaltaan yritysten taloudellisen menestymisen. Kovaa puhetta, mutta jo nyt on nähtävissä työnantajia, jotka investoivat, eivät pelkästään kuluta, henkilöstöön ja näyttävät tienaavan muita paremmin. Antamalla enemmän on myös lupa vaatia parempaa. Hedonistisukupolvea ei voi käskeä, se on motivoitava voittavaan joukkueeseen. Sisäinen viestintä ja kulttuurityö korostuvat. Tarvitaan kättä pidempää eikä pelkästään lämmintä kättä.

Yksilön johtaminen. Olemme tottuneet mies ja ääni periaatteeseen. Johtaminen on kiteytynyt johtajaan, johtavaan ihmiseen, ismieihin ja raportointiin johtajistolle. Johtamisen suurin mullistus on sen keskittymisen lopultakin johdettavaan ihmiseen. Hyvästä johtamisesta muodostuu aito kilpailetu (Kiitos Kari!). Sekin muutos tapahtunee vasta pakon kautta. Yritykset ovat aidosti johtamiensa ihmisten armoilla, johdettavat osin valitsevat johtajansa ja rajat yksittäisen ihmisen oman toiminnan, yhteisöllisen tekemisen ja toiminnan yrityksen välillä hämärtyvät. Asiantuntijat ovat oman asiansa sanan saattajia niin työssa, kotona, verkossa kuin yhteisöissäkin. Perinteinen työsuhde saattaa kokea muutoksia. Parhaista asiantuntijoista kasvaa ammatinharjoittajia, jotka valitsevat itse työnantajansa. Yrityksen on pystyttävä toimimaan verkon ohella verkostoissa, rakentamaan itselleen sopivin arvoverkosto. Siitä lisää edellisissä kirjoituksissa.

Mitä tälläisestä pohtimisesta ja nopeasta ajatustenvaihdosta jää käteen? Edessä on aidosti loistava tulevaisuus, maailma muuttuu ja muutoksessa on vaikea pysyä mukana. Tarvitaan lisää viestintää ja vuorovaikutusta arvoista, joita olemme tottuneet pitämään pehmeinä. Tarvitaan yrityskulttuureja mullistavia edelläkävijöitä, mittauksia jotka kertovat hyvistä työpaikoista. Ennenkaikkea tarvitsemme älykkäämpää johtamista, parempia johtamisjärjestelmiä ja johtajia jotka ymmärtävät olevansa kaiken kehittämisen keskipisteessä. Johtajia, joilla on aikaa kehittää liiketoimintaansa. Paljonko sinulle jää aikaa toimintasi kehittämiseen?

ps. Jäin pohtimaan miksi yksittäisen johtajan aikakausi jää monessa yrityksessä niin lyhyeksi? Olisiko väsymisen ohella syy huonoissa johtamisjärjestelmissä? ”Mennään sinne missä kiekko oli viimeksi, tai on, eikä sinne mihin se menee seuraavaksi?”

ps2. Solita Meeting Point 14.9. 2012 tallennettiin myös videolle. Ohessa johtamisen paneeli, josta tämänkin kirjoitus kumpusi http://www.youtube.com/watch?v=3MWl9fDBINg

 

 

 

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Kristiina Olmiala-Szép
2012-09-19 14:28:13

Hei Ville ja kiitos mielenkiintoisesta avauksesta. Johtajuus ja erityisesti johtajan motivoituminen työhönsä on viime aikoina askarruttanut minua kovin. Mediassa on lähes poikkeuksetta esillä kasvuhalukkaiden yritysten haku: Työ- ja elinkeinoministeriön alaisten toimijoiden Kasvuväylä-palvelu on pilotoinnin jälkeen leviämässä, Finnveralta peräänkuulutetaan toimia kasvua ja kansainvälistymistä hakevien yritysten tueksi. Kuitenkin kasvuyrityksiä on Finnveran portfoliossa vähän. Tämä on ristiriitaista sen kanssa, että uusimman PK-yritysbarometrin mukaan lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja lähes 40 % suunnittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan. Ja kun vielä muistetaan, että lähes 94 % yrityksistä Suomessa on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, olisi tuolla pk-yritysten todellisella kasvamisella suuri kansantaloudellinen merkitys.

Miksi sitten yritykset, jotka ilmoittavat haluavansa kasvaa, eivät sitä tee? Suurimmaksi haasteeksi em. barometrissa ilmoitetaan (vuodesta toiseen) myynnin ja markkinoinnin osaamisen puute. Lienee todellinen ongelma, mutta pistää myös tuumimaan sitä, mikä on johdon ja johtamisen merkitys. Jari Handelberg (2012) onkin ansiokkaasti uudessa tutkimuksessaan perehtynyt johtoryhmän ominaisuuksien ja yrityksen kasvun ja menestyksen väliseen suhteeseen. Mielenkiintoista olisi myös pohtia, kuka ja millainen ihminen tahtoo tänä päivänä olla johtaja.

Richard M. Ayresin (2007) mukaan vaikuttaa siltä, että tänä päivänä suurin osa ihmisistä ei halua johtaa. Seuraajan rooli tyydyttää monia. Usein mainitaan (esim. Minzberg 1980), että johtajan tehtävänä on hallita ja motivoida henkilöstöä. Johtajiksi siis hakeutuu henkilöitä, joilla on halu vaikuttaa ihmisiin. Halu valtaan on suurempi kuin tarve olla suosittu. Se voi olla jopa suurempi kuin halu parantaa omia suorituksia. Erityisesti institutionaalisista johtajista sanotaan näin. Eero Kostamon (2004) mukaan taas suomalaisen johtajan erityispiirteitä ovat vahva arvopohja ja isänmaallisuus, itsenäisyystahto, kehittämistahto sekä rehellisyys ja luotettavuus. Suomalainen johtaja on yhteistyökykyinen ja omatoiminen. Tunnistaako joku näitä piirteitä itsessään?

Ayersin mukaan hänen, joka haluaa olla johtaja, tulee olla halukas jatkuvasti haastamaan itsensä ja löytämään tapa toimia oikein oikeiden asioiden eteen. Tärkeää on nimenomaan toimiminen, pelkät aikomukset eivät riitä. Niinpä johtajuutta leimaa sitoutuminen oikeana pitämiinsä asioihin ja niiden eteen työskentely. Toisaalta esim. Kinnunen ja Saarikoski (2005) nostavat esiin muiden puolesta uhrautumisen ja itsensä ”likoon panemisen”: johtotasolla työskentelevät hakevat selvästi korkeankin riskin ottamisen mahdollisuuksia, jotta tuloksena voisi olla huikea onnistumisen tunne.

Ville, viittaamasi kaivattu johtajuus - älykkäämpää johtamista, johtajia jotka ymmärtävät olevansa kaiken kehittämisen keskipisteessä – ilmentää ehkä sitä kaikkivoipaisuutta, jota johtajuuteen on myös liitetty (esim. Keski-Luopa, 2000).

Löytyykö todellisten kasvuyritysten johdosta edellä mainitun kaltaisia yksilöitä? Onko niin, että suurimmassa osassa suomalaisia yrityksiä ei johto täytä näitä melkoisia ”laatuvaatimuksia”? Onko meillä lopultakin suurin puute sellaisista henkilöistä, jotka osaisivat ja ennen kaikkea haluaisivat ryhtyä kaikkivoipaisiksi yritysvetureiksi? Ja lopuksi, hyvät työkalut ja johtamisjärjestelmät varmasti tuovat oman helpotuksensa johtamiseen, mutta motivoivatko ne siltikään itse johtajuuteen.
Kuka siis haluaisi johtaa? Mikä on se motivaattori, joka saisi pistämään itsensä likoon ja ryhtymään kaivatuksi kasvu- ja kansainvälistyvän yrityksen vetäjäksi? Veikkaan, että ideat otetaan ilolla TEMissä ja Finnprossa vastaan.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Ville Tolvanen
2012-09-19 18:56:45

terve KOS! Hieno puheenvuoro, lisää tälläisiä! Myös mun mediaan. Olet monella tapaa oikeassa. Kaikkivoipaisuus estää ulkopuolisten käytön, kasvusta on helpompi puhua kuin rakentaa, enkä usko suurimman osan pk-yrityksistä ymmrtävän että kasvu rakennetaan, sitä ei tule itsestään. Luullaan että on niin hyvät ideat, että markkinat vetävät... Paikallaan seisovat yritykset kuihtuvat. Omistajat kyllästyvät ja johtavat taantuvat. Tiedämme molemmat hyviä esimerkkejä.

Ovatko julkiset toimijat oikeita auttajia kasvuun? Kuvastavatko tutkimukset aitoja tilanteita? Missä arjessa mennään. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Vastauksia etsin minäkin - tämänkin blogin kautta.

Kohdataan. Tehdään lisää yhdessä. Lupaan rannekkeen joka laitteeseen.

V

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.