Sankaruus on sattumaa

18.11.2011 | Johtaminen | Ville Tolvanen

Sankaruus on sattumaa

Päässäni soi ”Syvä iskumme on viha voittamaton … http://www.justsomelyrics.com/9663/Sibelius-Jääkärimarssi-Lyrics ” Johtunee illan tulevasta ohjelmasta. Mietin sankaruutta. Taitaa olla lähes aina sattumaa. Arjen sankarit, Itsenäisyyspäivänä palkittavat äidit tuskin miettivät sankaruutta synnyttäessään 11 lasta ja ottaessaan vielä 10 lisää huollettaviksi. Köyhien auttajat tuskin miettivät mitaleita soppaa jakaessaan. Eikä tv-ohjelmien tuottajat ajattele luovansa ajankuvia. Journalistit pelkkiä urotöitä. Onnistumisesta, menestymisestä ja palkinnoista saa ja pitää haaveilla mutta tunnustettu sankaruus syntyy sattumalta. Jokaisen palkitun sankarin takana on tuhansia tarinoita ilman sankarin viittaa.

Sisäinen sankaruus. Oman elämänsä sankari. Sankari jo syntyessään. Suomalainen sankaritarina. Nyt tarvitaan sanakirjaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sankari

Sanakirja on väärässä. Tai omalla tavallaan oikeassa. Sankaruus ei ole erityistä onnistumista, tai erottautumista. Ei edes huomioitua onnistumista. Sankaruus on asenne. Sankarit ovat optimisteja. Siinä Wikipediakin on oikeassa. Aidot sankarit pystyvät sankarillisuuteen haastamalla itsensä ja ympäristönsä odotetusta poikkeaviin tekoihin. Se ei tarkoita pyörän uudelleen keksimistä vaan esimerkillistä toimintaa omassa yhteisössään. Usein sankaruutta on vaativissa tai lähes mahdottomissa olosuhteissa selviytymistä. Eli siis arjen sankaruutta.

Kaipaamme sankareita. Ainakin minä erityisesti. Suomikin tarvitsee sankareita. Parhaat tuntemani sankarit löytyvät läheltä, lähipiiristä. He ovat ihmisiä jotka jaksavat jakaa asioita, elämäänsä ja kuunnella. Nähdä ja kuulla mitä ympärillä tapahtuu. Sankarini ovat kuulolla, kommentoivat, kiusaavat ja osallistuvat. Sankaruus on jakamista. Annetaan karkki kaverillekin. Annetaan hyvän kiertää. Kirjoitetaan elämän sankaritarinoita joka päivä.

Pakko tunnustaa ettei tämä tarina alkanut mistään eikä päättynyt mihinkään, paitsi henkevään tunnelmaan täällä päässä. Tässä ei ole mitään pointtia. Silti sen kirjoittaminen lämmitti. Toivottavasti myös kosketti. Ja jos ei, pahoittelen, yritetään ensi viikolla jotain parempaa 😉

 

 

JAA

[et_social_share]

KIRJOITA KOMMENTTI

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.